Brandon on Floridassa syntynyt, mutta jo lapsena Suomeen muuttanut hip hop -artisti. Riimittelyn ja esiintymisen lisäksi 29-vuotias mies opiskelee markkinointia ammattikorkeakoulussa. Suuren yleisön tietoisuuteen hän ei ole vielä ponnahtanut.
Brandonin persoona ottaa tilan haltuun välittömästi ammattilaisen karismalla tavatessamme. Jämäkkä käden puristus sekä positiivinen asenne tilanteeseen tekevät hetkessä tilanteesta helpon kaikille. Flunssasta huolimatta pienet freestyle-riimit hoituvat ongelmitta heti haastattelun alkuun. Jää on murrettu.
Katonrajaa pituussuunnassa lähentelevä Brandon taitaa sekä suomen että englannin kielen virheettömästi puheessa ja riimittelyssä. Hän on tehnyt uraa hip hopin saralla jo pitkän tovin, mutta siitä huolimatta hän ei ole noussut suuren yleisön tietoisuuteen. Rap-musiikin aktiivikuluttajat toki tietävät ja tuntevat Brandonin taidot, mutta tilaa hänen presenssilleen varmasti olisi suuremmissakin piireissä.
Brandon kertoo kaiken alkaneen 16-kesäisenä lukioaikoina. Hän päätti auttaa ystäväänsä tekemään hip hopia ilman minkäänlaista kokemusta. Urbaani musiikki oli kulkenut mukana koko elämän, mutta riimien tuottamisesta rytmiin ei Brandonilla ollut hajuakaan. Siitä alkoi tie, jolta hän ei ole päässyt poikkeamaan vielä tähänkään päivään mennessä.
Vuonna 2001 valmistui hänen ensimmäinen oma kappaleensa, eikä paluuta ollut. Brandon yrittää lähes epätoivoisesti kuvailla, mistä tämä sammumaton intohimon liekki kumpuaa hip hop -musiikkia kohtaan ja minkälaisia fiiliksiä se pitää sisällään. Puheesta saa täyden selon, mutta päällimmäisenä allekirjoittaneen mieleen jää pitkästä selityksestä Brandonin seuraavat sanat: monimutkaiset sanaristikot pään sisällä, suuret silmäpussit sekä jatkuva riimien kehittely.
”Se on se nälkä ja sen tyydyttäminen!” Näillä sanoilla Brandon saa vihdoin tiivistettyä vastauksen kysymykseen. Helpotus paistaa hänen kasvoiltaan. Välittömästi hän kuitenkin toteaa, että vaikka musiikin tekeminen onkin hänelle intohimoista suurin niin huonojakin päiviä löytyy.
”Niin kuin elämässä, eivät rakkaatkaan asiat ole aina pelkkää mansikoita ja hattaraa. Mutta mitää en oo katunu.”
Vuonna 2005 ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa The Outcome, joka antoi lupauksia kirkkaasta tulevaisuudesta. Kun Suomessa urbaani musiikki teki vahvasti tuloaan ja levy-yhtiö Rähinä Records oli Brandonin taustalla, odotukset olivat varmasti korkeat kaikilla. Kuitenkin levy jäi tähän mennessä ainoaksi Brandonin sooloalbumiksi. Hän ei näe asiaa synkkänä. ”Ei sitä olis sillon nuorena kuitenkaan uskonu, että pääsee tätä tekemään ammatiksi ja matkustelemaan ympäri maailmaan”, Brandon sanoo. Vaikka sooloura ei ensiyrittämällä auennutkaan, hän on kuitenkin ollut jatkuvasti mukana erilaisissa musiikkiprojekteissa esimerkiksi Signmarkin tai GG Caravanin parissa. Näistä huolimatta Brandon kertoo kokeneensa vasta pari vuotta sitten valaistuksen; juuri tätä hän haluaa tehdä tulevaisuudessa.
Vaikka Brandon ei ole noussut täysin odotetulla tavalla parrasvaloihin jaksaa hän silti työskennellä intohimonsa parissa. ”Pienet asiat ovat jo palkitsevia”, hän perustelee, ”inspiraation voi löytää erilaisista asioista, kuten hyvästä biitistä.”
Onnellisuus on artistille tärkeää: ”Se on sitä, mitä pitää lähteä tavoittelemaan”. Brandon myös kokee, että itse luova työnteko musiikin parissa on loppupeleissä hänelle enemmän hauskanpitoa. ”Mä haluun tehdä musiikkia niin kauan ku se tuntuu hyvältä, hauskalta ja… ja inspiroi”, Brandon lopettaa.
