”Aika vaikuttaa lavastukseen! Se määrittää mitä tekniikkaa on mahdollista käyttää ja miten.” Näin kommentoi kokenut lavastussuunnittelija Riikka Kytönen, jonka kädenjälkeä suomalaiset TV-katsojat ovat nähneet monissa eri Yleisradion ohjelmissa aina lasten- ja nuorten ohjelmista ajankohtaisiin tapahtumatuotantoihin asti.
”Kullakin ajalla on omat leikkikalunsa”
”Lapsena leikin paljon nukketeatteria ja kirjoitin näytelmiä, joita me veljeni kanssa esitettiin vanhemmille. Tänä päivänä lapset tekevät vaikka mitä videopätkiä ja lyhytfilmejä, mutta meillä oli sen ajan parhaimmat välineet luovassa käytössä”, kertoo Kytönen.
Suurimpia TV-tuotantoja, joissa Kytönen on ollut lavastussuunnittelijana, ovat Eurovision Song Contest Helsingissä vuonna 2007 ja Yle Uutisten ilmeuudistus vuonna 2013. Henkilökohtaisesti hänelle yhtä merkittäviä tuotantoja ovat kuitenkin olleet myös pienimuotoisemmat produktiot.
Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi valmistunut Riikka Kytönen tuli Yleisradioon töihin vuonna 1995 kehittämään tietokoneavusteista lavastussuunnittelua. Nykyään 3D-mallinnusohjelma on jäänyt pääosin suunnittelun työvälineeksi. Virtuaalituotantojen teko tänä päivänä on kovin vähäistä.
Luovana ja kokeilevana lavastussuunnittelijana tunnettu Kytönen on työuransa aikana seurannut lavastuksen ja tuotantojen kehitystä. Matte-tekniikalla, eli sini- ja vihertaustoilla, tehtiin tuotantoja 2000-luvun alulle asti, jonka jälkeen se poistui käytöstä koska kamerat ja kuvakoot oli ”fixattu” paikoilleen. Virtuaalitekniikka tuli korvaamaan sitä tyyliä. Virtuaalituotantoja on tehty Ylellä Tampereella vuodesta 2009 asti. Tänä päivänä taas videonäyttöjen käyttö ohjelmatuotannoissa on suosittua. Myös katsojat ovat tottuneet niiden käyttöön konserteissa, ja monissa esittämismuodoissa.
”Lavastus ei ole mikään irrallinen juttu”
Riikka Kytösen lähtökohta on se, että lavastussuunnittelu on aina kytköksissä siihen, mitä ollaan tekemässä ja kertomassa. Onnistuneessa TV-lavastuksessa on lisäksi ”kameran kautta” -ajattelu mukana. Lavastuksen pitää olla uskollinen ohjelmalle. ”Tämä ei tarkoita sitä, että lavastuksen tulisi olla realistinen, kuten vaikka sisustus, vaan myös viitteellinen voi toimia. Lavastus on osa visuaalista kokonaisuutta, joka nostaa koko ohjelman omalle tasolle”. Onnistunut lopputulos on kuitenkin kokonaisuus, ei pelkkä lavastus. Kytösen tyylille ominaista on eri teemojen ja kuvien tuominen tulosteiden ja projisoinnin kautta lavastukseen. Hänen työtapaansa kuulu kameran kautta suunnittelu. ”Lähikuvat, ja se mitä niissä näkyy, on ensisijaisen tärkeää, vaikka myös laajojen kuvien tunnelma on merkittävä.”
Porukalla tekeminen, ajatteleminen ja ideoiminen ovat Kytösen mukaan parasta lavastussuunnittelijan työssä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit suunnittelutyössä ovat ohjaaja, tuottaja ja kuvaussuunnittelija, jonka tekemä valaisu on ohjelmalle kaiken A ja O. Myös graafikon ja järjestäjän kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Yhteisen alkusuunnitelman jälkeen Kytönen tekee itsenäistä suunnittelua, kuten muutkin tekijät omalla sarallaan, ja niin asiat kehittyvät eteenpäin tuotannon eri osa-alueilla. ”Joskus lavastussuunnittelu on myös sitä, että tehdään yhteinen päätös, ettei lavastusta tehdä ollenkaan. Laitetaan resurssit johonkin muuhun tuotannon osaan. Jotkut lavastussuunnittelija kollegat voivat olla tästä eri mieltä, mutta niin minä sen näen”, sanoo Kytönen.
”Asiakaslähtöinen suunnittelu on tänä päivänä ohjelmatyössä tärkeää.”
Tiukalle kohdeyleisölle ohjelman tekeminen voi olla vaikeaa ja mennä jopa toteutuksessaan pahasti ohi tavoitteiden. Toisaalta yksi ohjelma voi myös tavoittaa useita yleisöjä, jos siihen valitaan heille kohdistettuja elementtejä. Yleisölle voi myös tarjota jotain uutta ja erilaista, jotain mitä he eivät edes osaa odottaa. Kytönen toivookin, että tulevaisuudessa ei tehtäisi vain kopioita jo toteutuneista tuotoksista ja formaateista, vaan luotaisiin ihan uudenlaista kerrontaa ja visuaalisuutta.
”En usko, että tulevaisuudessa kohdalleni enää tulee Euroviisujen ja uutisten ilmeuudistuksen kokoisia keikkoja. Yhtä haasteellista mielestäni kuitenkin on suunnitella vaikka matkalavaste, joka on upea ja mahtuu toimittajan henkilöautoon”, kommentoi Riikka Kytönen. ”Ja onhan se kiva, että myös uudet nuoret tekijät saavat mahdollisuuden näyttää taitonsa.”
