Euroviisujen Suomen edustaja ratkeaa lauantaina 7.3.2020. Mikko Ahola tapasi viisufanin ja ei-viisufanin ja he pohtivat Suomen oman esikarsinnan Uuden Musiikin Kilpailun asetelmia sekä Suomen mahdollisuuksia itse Euroviisuissa.
Uuden Musiikin Kilpailu järjestetään Tampereen Tohlopissa Mediapoliksen Factory-hallissa lauantaina 7.3.2020. Suora lähetys esitetään televisiossa Yle TV1:llä ja Yle Areenassa sekä radiossa Radio Suomen ja Yle X3M:in taajuuksilla.
Kahden vuoden tauon jälkeen Yle on tuonut avoimen kilpailun takaisin viisukarsintoihin.
Yksi kuudesta kilpailijasta voittaa itselleen edustuspaikan Rotterdamin Eurovision laulukilpailussa toukokuussa. Voittaja valikoituu katsojien ja kansainvälisen raadin yhteistuloksen perusteella. Kilpailijat ja biisit esiintymisjärjestyksessä ovat:
1. Catharina Zühlke: Eternity
2. Erika Vikman: Cicciolina
3. Aksel Kankaanranta: Looking Back
4. F3M: Bananas
5. Sansa: Lover View
6. Tika: I Let My Heart Break
Otso Reijosella (vas.) ja Olli Tammisella on selkeät voittajasuosikit UMK:ssa
Viisufani Olli Tamminen sekä ei-viisufani Otso Reijonen istahtavat aamuiseen Helsinkiin jakamaan ajatuksiaan UMK:sta. Keskustelua käydään niin kilpailukappaleiden yleisestä tasosta kuin Suomen menestysmahdollisuuksista itse kansainvälisessä kilpailussa.
Mitä he odottavat tulevalta finaalilähetykseltä? Molemmat ovat löytäneet kattauksesta suosikkibiisinsä. Onko oma suosikki kuitenkaan se oikea edustuskappale? Entä miten miehet uskovat tulosten lopulta muotoutuvan?
Mitä ihmettä on kevätväsymys? Kaupunkiradion aamut ottivat ilmiöstä selvää ja soittivat Mehiläisessä työterveyspsykologina työskentelevälle Sari Valavuorelle. Valavuori kertoi kevätväsymyksestä: kuka siitä kärsii ja miten siitä selvitään? Hänellä oli antaa myös nyrkkisääntö siihen, kuinka erottaa kevätväsymys vakavammasta tilanteesta – kuten masennuksesta. Työterveyspsykologin vinkeillä pääset ainakin alkuun kevätväsymyksen selättämisessä.
Kaupunkiradion aamuissa soitettiin Duunitorin Vilma Komulaiselle, joka vastasi kysymyksiin loppukevään kesätyöhauista: Onko peli jo menetetty, jos ei vielä ole työpaikkaa takataskussa? Kesätyöprojektista vastaava sisältöpäällikkö Komulainen antoi myös kullanarvoisia vinkkejä hakemisen avuksi.
Kaupunkiradion aamujen haastattelussa KUUMAA -yhtye! Laulaja Johannes Brotherus ja rumpali Jonttu Luhtavaara avaavat albumin tekoa ja bändin keskeistä dynamiikkaa. Mistä biisit syntyvät? Onko suunnitteilla Kylmää -sivuprojektia? Mitä miehet vastaavat päivän keittiötsykologiaa-kysymykseen?
Joogaopettaja, kirjailija ja kuvittaja Meri Mort kirjoitti kirjan naiseudesta, johon kuuluu olennaisena osana naisen villi ja luonnollinen puoli – villinaiseus. Miten elää villinainen? Annetaan Merin kertoa.
Punavuorelaisen kerrostaloasunnon ikkunoista paahtaa sisään keskipäivän aurinko. Boheemissa kodissa voisi hetken kuvitella olevansa jossain muualla kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Joogaopettaja, kirjailija ja kuvittaja Meri Mort tarjoilee höyryävää teetä ja on lupautunut kertomaan itselleen tärkeästä teemasta – villinaiseudesta.
”Mort kannustaa naisia lumoutumaan omasta kehollisuudestaan ja villistä voimastaan, lukuisten toiminnallisten harjoitusten ja syväluotaavien tarinoiden kera.”
Meri Mort on palannut edellisenä yönä matkalta ja paljastaa aamulla ymmärtäneensä jotain tärkeää energiasta, joka hänellä tällä hetkellä lämpimässä kodissa vallitsee. Mort nimittää sitä positiiviseksi väsymykseksi, olotilaksi, joka luonnollisesti seuraa sen jälkeen, kun on saattanut valmiiksi jonkin asian. Tunnistan sen heti. Mortille se merkitsee viime vuoden mittavaa projektia, Otavan kustantamaa, Hidasta elämää -kirjaperheeseen syntynyttä kirjaa ”Lumoava nainen – Tunne villi voimasi”. Siinä Mort kannustaa naisia lumoutumaan omasta kehollisuudestaan ja villistä voimastaan, lukuisten toiminnallisten harjoitusten ja syväluotaavien tarinoiden kera.
Meri Mort myös jakaa rohkeasti omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan siitä, mitä on ymmärtänyt naisena olemisesta ja – elämisestä eri elämän kääntökohdissa.
”Olen huomannut itsessäni ja työssäni muiden naisten kanssa, että kun palaamme omaan sykliseen rytmiimme ja autenttiseen olemukseemme, se vähentää irrallisuuden tunnetta. Uskon vahvasti, että masennukset ja muut terveysongelmat johtuvat osittain siitä, että olemme asettaneet itsemme luonnon yläpuolelle ja emme koe kuuluvamme tähän maailmaan. Se näyttäytyy vieraana, jonain sellaisena jota täytyisi hallita tai pelätä”, Mort pohtii.
”Miksi kierron tietyssä vaiheessa tekee mieli järjestellä asioita, kun taas toisessa koittaa levon hetki?”
Joogan ja taiteilijaelämän lisäksi Mortin elämään kuuluu Vapauden liike -tanssitapahtumien ja naistenpiirien ohjaaminen. Erityisesti jälkimmäisissä on tärkeä sanoma. Naisten yhteisissä hetkissä kuin kirjassaankin Mort toivoisi naisten ymmärtävän omaa syklisyyttään ja kuukautiskiertoaan, sekä huomioimaan yhteisen rytmin Kuun kanssa. Kirjassa on mukana Kuukalenteri, jonka pitäminen auttaa oivaltamaan omia rytmejä, tunteita ja ajatuksia kuukautiskierron aikana. Miksi kierron tietyssä vaiheessa tekee mieli järjestellä asioita, kun taas toisessa koittaa levon hetki? Miten nainen voi hyödyntää elämässään Kuun eri vaiheiden energioita – siitäkin Mort kertoo Lumoavassa naisessa.
Meri Mort on löytänyt oman tavan elää synkroniassa Kuun kanssa. Hän jakaa oivalluksiaan kirjassaan Lumoava nainen – tunne villi voimasi. Kuva: Heini Kauppinen
Mutta mitä sitten on villinaiseus? Kirjassaan Meri lainaa Alexandra Popea ja Sjanie Hugo Wurlitzeria, jotka kiteyttävät villinaiseuden olevan ”elävää läsnäoloa, joka etsii ilmaisua ulos. Se on kutsumus, yksilöllinen tapa tässä mahdollisuuksien maailmassa.” Mitä Meri itse on mieltä?
Merin mielestä villinaiseus on myös kehollisuudesta nauttimista, hengenheimolaisuutta sekä vapautta. Termiä on pohdittu ja määritelty eri tavalla, tunnetuin ja kuuluisin teos aiheesta lienee Clarissa Estes Pinkolan kirja ”Naiset jotka kulkevat susien kanssa.” Mort muistuttaa, että myös Suomessa on kirjoitettu villinaiseudesta jo aikoja sitten: Aino Kallaksen ”Sudenmorsian” on susinaisen tarina, kotimainen klassikko, joka on kirjoitettu vuonna 1928. Siinä Aalo, metsänvahti Priidikin vaimo, kuulee susien ulvontaa ja hakeutuu villieläinten seuraan. Siten hän löytää itsestään Vapaan naisen, jonka sielun ääni soi niin päivisin kuin öisin – vain eri tavalla.
”Aino Kallaksen ”Sudenmorsian” on susinaisen tarina, kotimainen klassikko, joka on kirjoitettu vuonna 1928.”
”Villinainen nauttii täysillä siitä kaikesta, mitä hänelle on annettu. Villinainen on syklinen, tuntee kuukautistensa lahjat ja ymmärtää ovulaation elävöittävän energian. Villinainen osaa rakentaa elämäänsä luonnollisesta näkökulmasta, uskoo unien viesteihin, sisaruuden voimaan, ja on valmis ottamaan askeleen sekä eteen, -että taaksepäin”, Mort sanoo.
Meri Mortin voimaeläimiä ovat karhu, susi ja varis. Kuva: Arto Wiikari
Rohkeus ja askeleiden ottaminen ei Mortin mielestä kuitenkaan tarkoita sitä, että villinainen irtautuisi oitis päivätyöstään ja kävelisi ulos parisuhteesta välinpitämättömästi. Ensin tulee varmistaa selusta, nuuhkia ympäristöä ja käyttää intuitiota – niinkuin eläimet.
Niin, ne eläimet. Villinainen pitää huolta heimostaan. Villinainen tarkastelee aistejaan ja ympäristöään ja vaistojensa avulla tietää, mikä on hänelle hyväksi. Itse Mort on ottanut mallia omalta voimaeläimeltään, sudelta. Shamanistisesta perinteestä kumpuavan voimaeläimen voi löytää unista, tarkkailemalla luontoa tai mielikuvamatkoilta. Tai antaa eläimen löytää. Usein se ilmestyy kolmesti. Omasta voimaeläimestä villinainen voi löytää vaikka mitä viisautta.
”Aamulla herätessään eläin ei lähde suorittamaan, vaan venyttelee ja kiskottelee. Se pyörittelee tassunsa ja haukottelee selän pitkäksi. Parhaimmillaan joogakin on sitä, että ollaan susimaisia tai kissamaisia – iloisena pyöritellään häntää, eikä yritetä kätkeä omia tunteita.”
Villinainen tunnistaa omat valonsa ja varjonsa eli omat hyvät ja ”huonot” puolet. Paitsi ettei varjopuoli ole valoa huonompi, kumpaakin tarvitaan. Omat varjot löytyvät pohtimalla, mitä asioita itsessä ei ole valmis näkemään. Kirjoittaminen on villinaiselle yksi hyvä keino tunnistaa omia valoja ja varjoja. Villinainen kuuntelee myös viettejään ja on ilmaisee itseään vapaasti, kuitenkin muiden ääntä sortamatta.
Onko villinaiseus vain naisten juttu? Meri naurahtaa, ettei ole. Kaikille ihmisille tekisi hyvää alkaa luottamaan kehonsa viisauteen. Kiitosta saavat kuitenkin miehet, jotka parisuhteessa, ystävyydessä ja perheissä tukevat naista eri elämän vaiheissa ja ymmärtävät syklistä ja muutoksia täynnä olevaa, täyttä elämää varjoineen ja valoineen.
Meri Mortin somet: Instagramissa @merimort ja Facebookissa @merimortyoga
Kuuntele lisää villinaiseudesta Merin haastattelusta alta.
Pöytä on katettu! ”Villen ja Kaarlon Ruokapodcastissa” Ville Soikkeli ja Kaarlo Kulmanen keskustelevat tulevista ruokatrendeistä, nykypäivän elintarviketeollisuudesta sekä ruokailutottumuksista. Myös kotona opittuja käytöstapoja rikotaan, nimittäin keskustelun lomassa syödään kolmen ruokalajin ateria tämän hetken trendikkäimmistä ja puhuttavammista aineksista. Ruoka suussa puhumiselta ei vältytä!
Suomen satavuotisjuhlan innoittamana, Taajuus Median toimittajat Jani Honkonen ja Antti Melkko paneutuvat keskusteluohjelmassa Tuntematon sotilas -elokuvaan. Ensimmäinen Tuntematon sotilas sai julkaisunsa vuonna 1955. Oliko tarpeellista luoda kyseinen tarina valkokankaalle jo kolmannen kerran? Onko elokuva katsottava ja tarvitseeko Tuntematon sotilas vielä neljännen version? Puolituntisessa keskusteluohjelmassa Jani ja Antti pohtivat elokuvan näyttelijäkaartia, kuin myös elokuvan historiallista katsantoa.
Epämukavuusalue menee uudelle epämukavuusalueelle uuden kauden myötä. Avausjakso on nimittäin tarjolla englanniksi.
Season 2 is here and everything has changed? This is the first English edition of Epämukavuusalue aka Discomfort Zone podcast! We have Ireland (Séan Hickey) vs Holland (Sophie Bierhuizen). Should Mickey Rourke get some sleep, do we need #EstoniaDay and when can I buy wifi sex doll?! Just listen and find out, you boob!
Epämukavuusalueen itsenäisyyspäivän spesiaalijaksossa väitellään muun muassa siitä, syrjäyttääkö Finlandia Maamme-laulun, onko lumen kuskaaminen Keniaan pulkkamäkeä varten ekologista ja onko hernekeitoilla oikeasti omaa päivää. Vieraina Anni Lavi ja Janette Leino.
Syke ja Tummel isännöivät Epämukavuusalue-visailuohjelmaa, jossa vieraat viedään epämukavuuden, epätietoisuuden ja epäoleellisen pariin. Argumentit voittavat faktat ja äänenvoimakkuus peittää tyhmyyden.
Tummel saa vastaansa kovan luun suoraan Yleisradion käytäviltä, Taajuuden päätoimittajan Joskan. Saako Lidlin ruokakorirobotti maailmaan rauhan, täytyykö Paperi-T tappaa ja pääseekö LSD:llä eroon lestadiolaisista?
Syke ja Tummel isännöivät Epämukavuusalue-visailuohjelmaa, jossa vieraat viedään epämukavuuden, epätietoisuuden ja epäoleellisen pariin. Argumentit voittavat faktat ja äänenvoimakkuus peittää tyhmyyden.
