kerrotaan glyfosaatin, karbaryylin, malationin ja 2,4 D:n päätyvän kotipihoilta vesistöihin ja juomavesiin. Jutun mukaan näiden aineiden epäillään aiheuttavan ihmisille mm. Non-Hodgkinin lymfoomaa eli imusolmukesyöpää, keuhko- ja eturauhassyöpää sekä Parkinsonin tautia.
Glyfosaatti kitkee puolestasi
Yksi käytetyimmistä ja kiistellyimmistä kasvinsuojeluaineista on rikkaruohojen torjumiseen tarkoitettu, muun muassa Roundupin sisältämä glyfosaatti. Kotipuutarhoissa käyttökohteita ovat kiveysten välit ja rikkaruohojen valtaamat kukkapenkit. Kaupunkialueilla aineella puhdistetaan liikenteenjakajat ja jalkakäytävien reunat, ja Helsingin puistoissa sillä poistetaan rikkaruohoja puiden alta ja käytäviltä. Tuotteella hävitetään myös vaarallisia vieraslajeja luonnosta.Glyfosaatti estää fotosynteesin. Ainetta levitetään lehtiin, josta se leviää koko kasviin. Kasvi juurineen kuihtuu pois, kun lehtivihreää ei muodostu. Glyfosaatin etu muihin kasvimyrkkyihin nähden on se, että sitä ei merkittävästi jää maaperään, joten kuihtuneiden kasvien tilalle voi nopeasti kylvää tai istuttaa uusia.
Maanviljelyssä glyfosaatin avulla voidaan suorakylvää, eli maata ei syksyllä sadonkorjuun jälkeen tarvitse kääntää tai muokata. Siemenet voidaan kylvää kasvukauden alussa suoraan maahan ilman maanmuokkausta. MTT:n tutkimuksen mukaan vuosina 2007-2009 joka neljäs peltohehtaari käsiteltiin glyfosaatilla vuosittain.
Tutkittu tuote
Glyfosaattia on tutkittu paljon, ja monissa tutkimuksissa se on todettu oikein käytettynä turvalliseksi ihmisille ja eläimille. Kansainvälinen järjestö Earth Open Source julkaisi kuitenkin kesäkuussa 2011 raportin, jossa EU:ta syytetään tieteellisen, glyfosaatin haitat paljastavan tiedon pimittämisestä. Heidän mukaansa glyfosaatti on aiheuttanut keskenmenoja koe-eläimille, ja sillä käsitelty geenimuunneltu rehu on aiheuttanut lehmille hedelmättömyyttä ja epämuodostuneita sikiöitä. Huffington Postin jutussa epäillään, että tutkimustuloksia vahvemmin komissioon on vaikuttanut monikansallinen jättiyritys Monsanto. Yhtiö haluaaa saada EU:ssa myyntiluvan omille lajikkeilleen, jotka on geenimuuntelun avulla jalostettu kestämään glyfosaattia. Monsanto omisti glyfosaatin patentin sen raukeamiseen saakka.
Kuka myrkytti veden?
Glyfosaatin haitat veden pieneliöille on tiedetty jo pitkään, ja se tunnustetaan myös EU:ssa. Sen käyttö vesistöjen läheisyydessä on kielletty, mutta silti sitä päätyy luonnonvesiin. MTT:llä on parhaillaan käynnissä tutkimushanke, jolla pyritään selvittämään glyfosaatin kulkeutumista savimailta vesistöön. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 alkupuolella.
Hankkeen vastuututkija Jaana Uusi-Kämppä kertoo, että pintamaanäytteet ja osa vesinäytteistä on nyt määritetty. “Tässä vaiheessa tiedetään jo, että suorakylvömailta kulkeutuu veteen liuenneena glyfosaattia vesistöihin enemmän kuin perinteisesti muokatulta maalta. Kun maata ei muokata, glyfosaatti jää maan pintaan, ja huuhtoutuu helpommin kuin maahan muokattuna”, sanoo Uusi-Kämppä. Muokkaamatonta suorakylvömaata myös joudutaan käsitelemään useammin glyfosaatilla kuin muokattua.
Uusi-Kämpän mukaan glyfosaatti sekä fosfori sitoutuvat maa-ainekseen ja kilpailevat samoista sitoutumispaikoista. Jos pelloilla käytetään runsaasti fosforilannotteita, osa glyfosaatista ei sitoudu maahan, vaan huuhtoutuu veden mukana.
MTT:n tutkimuksessa on otettu näytteitä myös pohjamaasta, mutta niiden analysointi on vielä kesken. Hankkeen tulosten pohjalta on tarkoitus löytää käytäntöjä, joilla glyfosaatin päätyminen vesistöihin vähenisi.
Turvallisuus arvioidaan uudelleen
EU:ssa uudelleenarvioidaan glyfosaatin turvallisuus vuonna 2015. Mitä seurauksia glyfosaatin kieltämisellä olisi maataloudelle? “Suorakylvö jouduttaisiin lopettamaan”, sanoo Jaana Uusi-Kämppä. “Koska suorakylvössä lannoitteet jäävät pintakerrokseen, myös vesistöille haitallisen liukoisen fosforin päästöt vähenisivät hieman.” Hän näkee suorakylvössä ympäristön kannalta hyviäkin puolia: “Se suojelee maata eroosiolta ja säästää energiaa.”
Toistaiseksi glyfosaattia saa käyttää. Myös Uusi-Kämppä on tietoinen ristiriitaisista tutkimustuloksista koskien aineen turvallisuutta nisäkkäille. “Olen jonkun verran lukenut kirjallisuutta aiheesta, ja osa tutkimuksista on tehty käyttämällä puhdasta glyfosaattia. Sillä ei ole todettu haittavaikutuksia, mutta päästäkseen tuhoamaan kasvin glyfosaattiin pitää lisätä erilaisia kiinniteaineita, jolloin näiden yhdistelmät aiheuttavat ongelmia myös eliöille”, sanoo Uusi-Kämppä.
Suomessa glyfosaatin käyttöä säädellään jo nyt. Leipäviljan viljelyssä sitä ei saa käyttää ennen puintia. Elintarvikkeiksi jalostettava vilja ei siis joudu suoraan kosketukseen aineen kanssa. Rehuviljojen viljelyssä sitä saa levittää myös syksyllä ennen puintia.
Myyntimäärät
Kaikista myydyistä herbisideistä eli kasvimyrkyistä glyfosaatin osuus on noin 90%. Se tuli markkinoille 70-luvulla. Glyfosaatin hinta on ollut viime vuosina nousussa, joten moni viljelijä on joutunut miettimään sen käytölle vaihtoehtoja.
Viljeilijöiden taistelu rikkaruohoja vastaan on samalla taistelua elinkeinon puolesta, mutta kotipihoilla glyfosaatin käyttöä on vaikeampi perustella. Tukesin tilastossa ei ole eritelty kotitalouksien osuutta. Koska suomalaisista jopa 60% omistaa pihan tai puutarhan, on myrkyille asiakaspohjaa.
Älä kokeile kotona
Sodanhimoisen kotipuutarhurin taistelutahtoa laannuttaa tieto siitä, että vesistöjen ja luonnoneläinten lisäksi lapset ja lemmikit altistuvat vaaralle. Usein he ovat suoraan kosketuksissa pihan kasveihin ja kiveyksiin, ja kuljettavat kemikaaleja myös sisätiloihin.
Onneksi glyfosaatin käyttöä on helppo välttää kitkemällä ja katteita käyttämällä. Sekä rikkaruohoja suvaitsemalla.
Tässä vielä erään puutarhamyymälän asiakkaiden mietteitä rikkaruohoista ja vinkkejä taisteluun:
