Lähes neljäsosalla suomalaisista aikuisista on rasvamaksa. Moni kärsii rasvamaksasta tietämättään, sillä sairaus on usein oireeton. Oireettomanakin se altistaa sairastajansa sydän- ja verisuonitaudeille ja maksakirroosille. Maksakirroosista selviämiseksi tarvitaan maksansiirto, joita tehdään Suomessa vain noin 50 vuosittain. Suomalaisilla on Euroopan huonokuntoisimmat maksat.
Rasvamaksa on yleisin maksasairaus Suomessa. Nimensä mukaisesti maksaan kertyy rasvasoluja, jonka seurauksena maksa laajenee. Rasvamaksassa vähintään 5-10 prosenttia maksan painosta on rasvaa. Sairauden ensimmäiset merkit havaitaan usein verikokeesta kohonneina maksa-arvoina, mutta lopullinen varmuus rasvamaksan diagnosoimiseksi saadaan vain ottamalla maksasta koepala tai arvioimalla maksan rasvoittumisaste tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella.
Rasvamaksaan sairastumiselle altistaa muun muassa runsas alkoholinkäyttö, virusperäiset maksatulehdukset, diabetes ja ylipaino. Normaalipainoinenkin voi sairastua rasvamaksaan, mikäli rasvaa on päässyt kertymään vyötärönseudulle sekä sisäelinten ympärille. Perimällä on vaikutusta maksansolujen rasvoittumiseen ja rasvasolujen kertymiseen elimistössä; kaikki vyötärölihavat eivät sairastu rasvamaksaan tai diabetekseen.
Hyvä uutinen on se, että rasvamaksasta voi parantua terveellisillä elämäntavoilla. Vähäinen alkoholinkäyttö, säännöllinen liikunta ja sokeri- ja rasvapitoisten ruokien välttäminen hoitaa ja ehkäisee rasvamaksaa. Laihduttaminen pitää tehdä viisaasti, sillä liian nopea painonpudotus vapauttaa rasvasoluja verenkiertoon, ja se taas edistää rasvamaksan kehittymistä.
Suomi on lihavuustilastoissa Pohjoismaiden kärkipäätä. Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan lihavien osuus työikäisestä väestöstä kaksinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvun alkuun mennessä.
Lapsista keskimäärin noin joka viides kärsii ylipainosta, joten nykyään rasvamaksa on myös lasten ja nuorten vaiva.
Syyksi epäillään etupäässä erittäin sokeripitoisia limsoja ja energiajuomia ja niin sanottua piilosokeria sisältäviä välipaloja ja einesruokia. Huonot ruokailutottumukset ja liikunnan puute ovat tuhoisa yhdistelmä kasvavalle nuorelle, sillä lapsena lihominen tarkoittaa rasvasolujen määrän lisääntymistä, kun aikuisilla painonnousu johtuu jo olemassa olevien rasvasolujen koon kasvusta. On tutkittu, että mitä pienempi rasvasolujen määrä on, sitä helpompaa painonhallinta on aikuisiällä.
Rasvasolujen kertyminen maksaan pieninä määrinä ei vielä vaikuta maksan toimintakykyyn. Rasvamaksa on usein oireeton, mutta altistaa siitä huolimatta sairastajansa maksatulehduksille, sydän- ja verisuonitaudeille ja maksakirroosille.
Ongelmia syntyy viimeistään siinä vaiheessa, kun rasvamaksa kehittyy maksakirroosiksi, jolloin pysyviltä maksan vaurioilta ei voi enää välttyä. Suurin osa väestöstä tuntee maksakirroosin vain alkoholistien sairautena, mutta kirroosi voi syntyä, oli rasvamaksan aiheuttajana sitten alkoholi tai liikalihavuus.
Vielä kymmenen vuotta sitten alkoholista riippumaton rasvamaksa oli Suomessa tuntematon sairaus, ja sairastuneita epäiltiin piilojuopoiksi.
Kirroosin oireet, kuten lihasten surkastuminen, väsymys, ihon kellertyminen ja tajunnan häiriöt, ilmaantuvat vasta kun maksan toimintakyky on jo heikko. Maksakirroosin kehittyminen vie yleensä noin 10-20 vuotta ja sairaus ilmenee usein vuosien viiveellä.
Maksakirroosissa eli maksan kovettumisessa terveet maksasolut tuhoutuvat ja niiden tilalle muodostuu sidekudosta. Kirroosin saa joka kymmenes rasvamaksasta kärsivä ja tutkimusten mukaan naiset sairastuvat maksakirroosiin miehiä helpommin. Suomessa maksakirroosiin sairastuminen on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja yhä useampi kirroosipotilas on nainen tai nuori, alle kolmikymppinen aikuinen. Myös kirroosikuolleisuus on suomalaisilla korkeampi kuin muilla EU-maiden kansalaisilla. Maksakirroosiin kuolee vuosittain noin 500 suomalaista.
Kun tulehtunut rasvamaksa kehittyy kirroosiksi, ainut varma keino parantumiseksi on maksansiirto. Alkoholin aiheuttamaan kirroosiin sairastuneelle harvoin maksansiirtoja on tarjolla, ja elinsiirto vaatii vähintään puolen vuoden raittiuden. Edelleenkin yli 93 prosenttia maksakirroosikuolemista Suomessa on alkoholin aiheuttamia. Alkoholinkäytön lopettaminen ja terveiden elintapojen noudattaminen voi lopettaa kirroosin etenemisen, mutta maksa ei palaudu koskaan terveeksi.
Lähteet:
http://www.musili.fi
http://www.findikaattori.fi/fi/62
http://yle.fi/uutiset/ruokailutottumuksista_johtuva_rasvamaksa_yleistyy_suomessa_halyttavasti/7650604
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/rasvamaksa_energiajuomista
http://www.hs.fi/kotimaa/a1395900582042
