Viimeksi interaktiivisessa jatkotarinassa Isla riitaantui Maijan kanssa kadotettuaan ensin monta tuntia elokuvahistorian luennolta tutun Louis Le Princen kohtaamisessa. Toisen osan lopuksi lukijat äänestivät, että kolmannessa osassa Maija katoaa. Miten Isla reagoi Maijan katoamiseen? Lue kolmas luku ja äänestä kuka tarinaan saapuu kesätauon jälkeen!
Viikko oli laahustanut eteenpäin Islan kiinnittämättä siihen suurempaa huomiota. Hän oli kulkenut sen läpi kuin automaattiohjauksella. Perjantaina Isla istui yksin ruokalassa ja pyöritteli porkkanaraastetta edestakaisin lautasellaan, kun Harri istui samaan pöytään.
Isla päätti olla nostamatta katsettaan, mutta hän tunsi Harrin intensiivisen läsnäolon pöydän toiselta puolelta ja nosti päänsä haastavasti. Isla ei ehtinyt edes tervehtiä, kun pyytämättä Harri selitti miten oli kysynyt Maijalta Islan numeroa ja kun Maija oli kertonut, ettei itse ollut saanut Islaan yhteyttä, oli Harri pyytänyt hänet kanssaan ravintolaan. Harri vaikutti pahoittelevalta ja Islaa nolotti. Oliko Maija puhunut Harrin kanssa ja kertonut Islan suuttuneen?
Harri hymyili vinoa hymyään ja Islasta tuntui kuin kaikki hänen raajansa olisivat yhtäkkiä muuttuneet liian pitkiksi, eikä hän saanut niitä mitenkään luonnollisesti aseteltua. Kesken kiemurtelunsa Isla sai kuitenkin vastattua myöntävästi kun Harri ehdotti tapaamista viikonlopulle.
Kotimatkalla Islasta alkoi tuntua, että hän oli yliregoinut yöllä Maijan luona. Maijaa ei ollut näkynyt koulussa koko viikkoon, mikä ei tosin ollut harvinaista tai yllättävää. Islan mieltä alkoi kuitenkin painaa, ettei hän ollut selvittänyt asiaa Maijan itsensä kanssa ja Isla päätti mennä samantien käymään Maijan luona.
Vuosaaren bussissa Isla kävi mielessään läpi erilaisia vuoropuheluita, joita kaikkia yhdisti se tekijä, että lopputulos ei ollut hyvä. Toisissa Maija huusi hänelle, toisissa ei suostunut sanomaan sanaakaan, ja hurjimmissa visioissa Maija heitti häntä juomalasilla, joka pirstoutui osuessaan Islan kalloon aiheuttaen hänelle sokeutumisen ja aivovaurion.
Isla koputti oveen useita kertoja, mutta Maija ei tullut avaamaan. Isla yritti soittaa, mutta Maijan puhelin oli pois päältä. Isla kurkisti postiluukusta ja näki mainospostikasan kynnysmatolla. Isla kiersi talon taakse ja hyppi ylös nähdäkseen Maijan ensimmäisen kerroksen asuntoon sisälle. Suljettujen verhojen väliin jäi vain pieni aukko, josta katsoessaan Isla saattoi todeta ettei juuri mikään ollut muuttunut siitä, kun hän viikko sitten oli poistunut Maijan asunnosta. Jopa teepaita, jota hän oli lainannut, oli eteisen lattialla siinä mihin hän oli sen jättänyt. Isla istui hetken Maijan oven edessä ja kirjoitti tälle anteeksipyytävän kirjeen, jonka tiputti postiluukusta ilmaisjakelutulvan päälle.
Lauantai-iltana Isla tapasi Harrin keskustassa. Isla ei ollut halunnut laittautua mitenkään erityisesti, mutta hänellä oli kaulassaan isoäidiltä saatu perintökoru ja hiukset nostettu ylös. Harri näytti erilaiselta kuin koulussa, mutta Isla ei osannut päättää oliko pelkkä outo ympäristö syynä Harrin muutokseen. Harri halasi Islaa ja jätti käden hänen selkänsä päälle heidän lähtiessään kohti ravintolaa, josta Harri oli varannut pöydän. Isla oli hermostunut, mutta unohti pian itsensä ja uppoutui keskusteluun Harrin kanssa.
Kun Isla ja Harri poistuivat ravintolasta, oli jo myöhä. Isla katsoi puhelimesta bussiaikatauluja Harrin sytyttäessä tupakkaa ja salaa toivoi, että tämä olisi pyytänyt Islan vielä jatkamaan iltaa. Kun Harri saattoi Islaa busspysäkille ja ehdotti poikkeamista matkan varrella olevaan pubiin, Isla suostui liiankin innokkaasti. Heti baarin oven avattuaan Isla kuitenkin katui päätöstään. Hänen kenkänsä jäivät jokaisella askelmalla kiinni baarin tahmeaan lattiaan ja epävireinen karaoke peitti alleen humalaisen puheensorinan. Isla yritti tunkea tiskille ja sai puoli tuopillista olutta päälleen. Harri tarttui häntä kädestä ja veti ihmismassan läpi takaisin ulos.
– Mä asun tässä lähellä ja mulla on pari bissee jääkaapissa, jos sua kiinnostaa? Vois olla vähän rauhallisempaa.
Isla oli helpottunut Harrin tarjouksesta ja lähti mielellään pois baarin tungoksesta. Harrin lähellä asuminen tosin oli hieman suhteellista ja Isla alkoi jo väsyä kadulta toiselle sokkelointiin, kun he vihdoin menivät sisälle vanhan kerrostalon alaovesta.
Harrin ollessa vessassa Isla istui sohvalle. Harri ei selvästi ollut suunnitellut tuovansa Islaa kotiinsa. Keittiön pöytä oli täynnä tavaroita hiusvahasta pyöränpumppuun ja Isla sai raivata sohvalle kolon mihin istua. Hän huomasi istuvansa yhä yhden vaatekappaleen päällä ja vetäessään paidan altaan pois, Isla hämmentyi. Hänellä oli kädessään Maijan paita. Isla muisti vaalean röyhelökauluspaidan,, sillä Maija oli ostanut sen syyslomalla Pariisista ja luvannut sen Islalle kyllästyttyään pitämään sitä.
Harri tuli vessasta juuri kun Isla piteli hölmistyneenä Maijan paitaa sylissään. Harrin ilme muuttui vaivaantuneeksi, hän otti paidan Islalta ja sulloi sen pikaisesti eteisen kaaappiin.
– Joo sori, jäänyt mun eksältä. Se oli just hakemassa loppuja tavaroitaan.
Isla ei tiennyt mitä sanoa, joten hän ei sanonut mitään. Isla kieltäytyi kuitenkin oluesta ja valehteli kävelyn väsyttäneen hänet. Harri ei tullut ovelle saattamaan, kun Isla lähti.
Isla käveli kotiin mietteliäänä. Mitä Maija oli tehnyt Harrin luona, miksi Harri valehteli ja missä Maija oli nyt?
Isla olisi halunnut nauttia illan aiheuttamasta kihelmöinnistä alavatsassa ja odottaa kärsimättömänä uutta tapaamista, mutta kaikki ei ollut niinkuin kuului. Isla ylitti juuri Pitkää Siltaa kun hän havahtui ajatuksistaan. Täällä hän oli viikko sitten nähnyt Louis Le Princen ja Maijan. Isla katsoi kadun toiselle puolelle ja kuvitteli Maijan vihreässä takissaan hoipertelemassa vasten sillan kaidetta. Isla halusi mennä ajassa takaisin. Hän juoksisi Maijan kiinni eikä katsoisi taakseen sillalle. Hän kävelisi Maijan kanssa kotiin ja he selvittäisivät kaiken. Isla toivoi enemmän kuin mitään, että voisi kumittaa kuluneen viikon välistä pois, mutta hän tiesi, että aiheutuneet sotkut oli kirjoitettu mustekynällä. Ne voisi toivottavasti vetää jonakin päivänä yli, mutta aina ne olisivat olemassa, osa menneisyyttä.
Äkkiä Islasta alkoi tuntua oudolta ja hän nosti katseensa. Isla oli melkein törmännyt Le Princeen, joka näytti yhtä säikähtäneeltä kuin Isla. Isla seisoi vain senttien päässä Le Princestä ja varoi koskemasta tähän, jottei jälleen menettäisi aikaa ja päätyisi yhtäkkiä keskelle aamuruuhkaa. Isla huomasi kuinka hänen kaulakorunsa nousi ilmaan kuin näkymätön käsi olisi tarttunut siihen. Äkkiä Le Prince kääntyi kannoillaan ja Islan kaulakorun ketju napsahti rikki kuin joku olisi riuhtaissut sen irti. Perintöriipus liimaantui loittonevan Le Princen selkään.
Maanantaina Isla oli onnettomampi kuin aikoihin. Hän istui luennolla pelkästä tottumuksesta, mutta hänen ajatuksensa olivat muualla. Isla oli onnellinen, kun opettaja laittoi kokopitkän elokuvan pyörimään. Islan oli määrä kirjata elokuvasta ylös lavastuksellisia tarinankerronnassa käytettyjä elementtejä, mutta hän ei jaksanut ottaa muistiinpanovälineitään laukusta. Elokuva alkoi synkän sävyisenä ja äkkiä ruudun tummassa reunassa Isla näki himmeänä, mutta varmasti Maijan.
Kuka uusi henkilö tarinaan tulee kesätauon jälkeen? Äänestä Taajuuden Facebook-sivuilla yhtä vaihtoehdoista tai keksi oma ehdotus!
- Sofi, sosiaalisesti rajoittunut Islaan ihastunut tiedenainen
- Susanna, Harrin nirppanokkainen ja mustasukkainen ex-tyttöystävä
- Laurie, Le Princen lapsenlapsenlapsi Amerikasta
Jatkokertomuksen kaikki osat löytyvät täältä.
