Self-help myy, kun 2010-luvun ihmiset haluavat elää hyvää ja omannäköistä elämää. Itseapukirjallisuus on ilmiönä vanha, mutta nyt suositumpaa kuin koskaan. Miksi?
On helmikuinen lauantaiaamu ja ihmiset jonottavat sisäänpääsyä Finlandia-taloon. Käynnissä ovat vuosittain järjestettävät Minä Olen -messut, hyvinvointitapahtuma, joka keskittyy kehoon, mieleen ja henkeen. Paikalla on suuri määrä näytteilleasettajia ja luvassa mielenkiintoisia luentoja. Käyn kuuntelemassa kolmea luentoa, joita kaikkia yhdistää se, että esiintyjät ovat kirjoittaneet self-help -kirjan. Siis opas-tai ohjekirjan, jonka avulla kehitetään itseä ja omia kykyjä.
Miksi self-helpille on kysyntää? Siihen osaa vastata Helsingin yliopiston ja filosofian dosentti Nora Hämäläinen, joka tarjoutuu vastaamaan kysymyksiini, vaikka on fyysisesti Ruotsissa. Hämäläinen tekee parhaillaan tutkimusta self-helpistä, jota on tutkittu kohtalaisen paljon varsinkin viime vuosikymmeninä. Osa tutkimuksista kohdistuu hyvin rajattuihin self-help -ilmiöihin, kun taas toiset pyrkivät tekemään yleisempiä väitteitä self-helpistä. Hämäläisen oma tutkimus pohtii ilmiötä laajasti.
”Oma tutkimukseni keskittyy sosiologisen self-help -tutkimuksen tavoin self-helpin rooliin modernissa yhteiskunnassa. Olen kiinnostunut etenkin ajatuksesta, että itseä pitää kehittää, hoitaa ja kohentaa. Tutkin myös filosofian sisäisiä self-help -ilmiöitä: ajatusta, että filosofia on perimmiltään itsen kehittämistä”, Hämäläinen kertoo.
Minä Olen -messuilla self-help -kirjallisuutta ovat myymässä useat eri kustantamot. Hämäläinen kertoo self-helpin olevan vanha ilmiö, sillä elämänohjeita on kirjoitettu muistiin jo antiikin aikana. Kirjallisuuden alalajina se on kuitenkin yleistynyt vasta 1900-luvulla. Itseapukirjallisuuden alalajeiksi voidaan luokitella muun muassa terapia-, kasvatus-, elämäntyyli-, ihmissuhde- ja uushengellinen kirjallisuus.
Viimeksi mainitun kategorian eräänlainen asiantuntija on Kaliforniassa asuva suomalaisnainen Anu Wyskiel. Wyskiel on kansainvälisesti tunnettu enkeliopettaja ja kouluttaja, kirjailija ja hypnoterapeutti. Wyskiel on julkaissut kaksi omaa kirjaa, Matka enkelten maailmaan ja Näin luot taivaan maan päälle. Lisäksi hän on ollut mukana useamman kirjailijan yhteistyöprojektina syntyneessä Guided by the light – Following your angelic guides -menestyskirjassa.
Uushengellinen kirjallisuus on yksi osa self-helpiä. Anu Wyskiel on kirjoittanut enkeleistä.
Matka enkelten maailmaan -kirjassa Wyskiel opastaa, miten tuoda omaan elämään enemmän valoa ja olemaan yhteydessä enkeleihin. Kirjassa on ohjeet myös heilurin, erilaisten korttien ja aarrekartan käyttöön. Wyskielin ensimmäinen enkelikokemus tapahtui hänen ollessaan leikki-ikäinen, mutta tietoisemmin enkelit saapuivat Wyskielin maailmaan aikuisiällä. Nyt Wyskiel kokee olevansa elämäntehtävänsä ytimessä. Minä Olen -messuilla hän pitää täpötäydelle Finlandia-salille luennon siitä, kuinka löytää oma elämäntehtävä enkeleiden avulla.
Wyskiel on valovoimainen esiintyjä, jonka esityksen aikana salissa ei näy yhtään loistavaa älypuhelimen näyttöä.
Enkelikirjailija kiinnostaa salin ulkopuolellakin. Ihmiset haluavat kiittää, halata ja kertoa kokemuksistaan. Jos osa Wyskielin sädehtivästä olemuksesta on enkelien aikaansaamaa, olisin kiinnostunut, missä minun valo-oppaani luuraa. Wyskielin kauniita kirjoja en silti päädy ostamaan, sillä tiedän, että enkeliteema vaatii sulattelua. Ehkä en ole vain valmis kuten sadat muut ihmiset, jotka ovat saaneet Wyskielin tarjoamista koulutuksista ja kirjoista apua. Tällaisille asioille on nyt kysyntää.
Hämäläisen mukaan self-helpin suosioon ei ole yhtä yksittäistä syytä. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin markkinointi ja kirjaformaatit, kirjailijoiden laaja kirjo psykologeista erilaisiin asiantuntijoihin sekä nykyihmisen halu ottaa asioista selvää itse. Myös kirjojen helppo saatavuus kevyinä ja edullisina pokkariversioina lienee madaltavan kynnystä ottaa elämä omiin käsiin.
Tällaisia pokkareita messuilla on myymässä myös hyvinvointikirjallisuuteen keskittyvä kustantamo Viisas Elämä Oy. Ennen Basam Books Oy:na tunnettu kustantamo julkaisee nopealla tahdilla niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin tekijöiden kirjoja. Ne ovat suosittuja. Viisas Elämä Oy:n myyntipöydällä käy kova kuhina ja ostajilla on, mistä valita. Kirjat on jaettu teemoittain, joita ovat perhe, ravinto, mieli, työ ja mindfulness. Eriväriset kirjapinot näyttävät kevyiltä, inspiroivilta ja helposti lähestyttäviltä. Edullisimmillaan kirjoja saa kahdeksan euron hintaan, uutuudet ovat kalliimpia.
Yksi Viisas Elämä Oy:lle kirjan tehneistä ihmisistä on yli 30 vuotta hyvinvointialalla toiminut Marika Borg. Hän kouluttaa ja opettaa ihmisiä Elämäntaidon Valmennusakatemian kautta. Syksyllä 2016 Viisas Elämä Oy julkaisi Borgin kirjoittaman kirjan nimeltä Rakastu elämääsi! – 7 viikon kiitollisuusohjelma.
Borg on tullut Minä Olen -messuille esittelemään kirjaansa ja luennoimaan. Suorapuheinen, nopeatempoinen ja karismaattinen Borg painottaa kiitollisuuden tärkeyttä. Borgin mukaan kiitollisuudella voi saavuttaa kaiken tavoittelemansa ja omalla asenteella on merkitystä.
”Jos haluamme voida tänä keväänä paremmin, meidän kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa, ja sellaisiin asioihin, jotka tuovat nopeasti tunteen, että me olemme oman elämämme käsikirjoittajia”, Borg sanoo.
Oman elämänsä käsikirjoittajaksi taas pääsee valintojen kautta. Tekemällä tietoisia valintoja voi jopa päästä oman elämäntehtävänsä äärelle, teemaan, joka on Borgin oma intohimo.
”Pystynkö antamaan avaimet instant-onneen? Sanoisin, että kyllä, se on mahdollista. Mutta sanoisin myös, että pitää olla itselleen armollinen ja ymmärtää, että aivot toimivat ikivanhojen asetusten mukaisesti.”
Luennon lopussa Borg kehottaa yleisöä sulkemaan silmänsä ja antamaan aivoille kolmen minuutin lepohetken rentouttavan musiikin soidessa taustalla. Tänä aikana pitäisi mielessään sanoa: minä rakastan elämää, elämä rakastaa minua. Kappaleen loputtua Borg kehottaa ottamaan kontaktia vierustoveriin ja sanomaan kiitos. Eleellä Borg pyrkii tarjoamaan kuuntelijoille mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemiseen, joka on hänen mukaansa toinen tärkeä hyvinvoinnin tekijä kiitollisuuden lisäksi. Vieressäni istuva vanhempi nainen on liikuttunut ja kuiskaa hiljaa: ”Nämä ovat niin ihania teemoja, että itkettää.” Hymyilen myötätuntoisesti, mutta olen vähän hämmentynyt siitä, etten itse reagoi Borgin sanomaan samalla tavalla.
Se taitaa olla normaalia ja self-helpin lukijan subjektiivinen kokemus. Hämäläinen sanoo, että jotkut kokevat saavansa apua self-helpistä, toiset taas eivät.
Tutkija muistuttaa, että kaikki itsensä kehittämisestä kiinnostuneet eivät kuitenkaan ole varsinaisen avun tarpeessa.
Kirjoista saatetaan hakea vinkkejä ja ajatuksia, ja ne voivat olla harrastus, josta keskustellaan yhdessä muiden lukijoiden kanssa. Tyypillistä self-helpin lukijaa ei välttämättä ole olemassa. Hämäläisen mukaan suurin osa ihmisistä tulee lukeneeksi self-helpiä jossain muodossa, sillä sitä tulee vastaan niin naistenlehdissä, työpaikoilla kuin sanomalehden sunnuntaisivulla. Hämäläisen mielestä juuri siksi lukijan pitäisi pysyä valppaana.
”Kun kirjallisuutta on joka lähtöön, joukossa on myös paljon huuhaata, pseudotiedettä ja virheellisiä väittämiä. Osa ohjeista perustuu tutkittuun tietoon tai eri alojen ammattilaisten kokemukseen, mutta asiallinenkin self-help vaatii sen, että lukija osaa orientoitua erilaisten ohjeiden viidakossa.”
Viimeiseksi menen kuuntelemaan herkkyysasiantuntija Heli Heiskasen luentoa. Heiskanen on ammatiltaan psykologi ja on esiintynyt erilaisissa medioissa kertomassa erityisherkkyydestä. Heiskasesta on tärkeää, että tieto erityisherkkyydestä leviää, ja kun hän tiedustelee yleisöltä, kuinka moni on kuullut aiheesta, lähes kaikki kuuntelijat nostavat kätensä ylös.
Erityisherkkyys on synnynnäinen ja neutraali hermojärjestelmän ominaisuus, joka ilmenee viidesosassa ihmisistä. Erityisherkkyys näkyy esimerkiksi aistiherkkyytenä ja tunneherkkyytenä. Hiljattain Heiskanen julkaisi Origonovan kustantaman kirjan Herkkyyden voima –opas omannäköiseen elämään. Kirjasta erityisherkkä ihminen saa keinoja muun muassa itsetuntemuksen syventämiseen ja tasapainoisen elämäntavan löytämiseen.
”Herkkyydellä on annettavanaan yhteiskunnalle monia tärkeitä pehmeämpiä arvoja, kuten välittämistä ja hyvinvointia”, Heiskanen kertoo.
Heiskasesta on tärkeää, että jokainen ihminen, olipa herkkä tai ei, löytäisi paikkansa suorituskeskeisessä ja kiireisessä maailmassa.
”Ihmistä ei muutenkaan ole luotu ylikuormittavaan elämäntapaan, mutta ei varsinkaan erityisherkkää.”
Biokustannus Oy:n valikoimaan kuuluu laaja kirjo esimerkiksi filosofiasta ja henkisestä kasvusta kertovia kirjoja.
Ylikuormittuminen ja aivojen jatkuvasti vastaanottama ärsyketulva taitavat nyt olla self-helpin ”se juttu”, sillä myös Marika Borg varoittelee niistä omalla luennollaan.
”Yhdestä asiasta olen kirjassani erityisen ylpeä. Olen selittänyt siellä selkeästi, miten aivot ovat nykyään perusasetukseltaan vähän vanhentuneet. Maailma on muuttunut viime aikoina niin nopeasti, että meidän on pakko oppia huoltamaan aivojamme”, Borg sanoo.
Hämäläisen mielestä aikakautemme käsityksiin kuuluu ajatus, että olemme itse vastuussa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Työelämä on muuttunut vaativammaksi ja samalla pitäisi pystyä olemaan menestynyt, kaunis ja onnellinen. Yleinen ajatus on, että elämän pitää olla mukavaa ja nautinnollista. Vaikka elämä on monella tapaa helpompaa kuin ennen, on se myös tuonut mukanaan uudenlaisia paineita.
Ei siis ihme, että ihmiset hakeutuvat itseapukirjallisuuden pariin. Self-help -ilmiön tärkein opetus taitaa kuitenkin olla vain yhden lauseen mittainen.
Omaan elämäänsä voi, pitää ja saa vaikuttaa.
