Eniten Helsinkiin suunnitteilla olevassa suurmoskeijassa arveluttaa epäselvä rahoitus. Kysyimme kuntavaaliehdokkailta hankkeesta.

Suurmoskeijan rakennushanke on jo pitkään herättänyt keskustelua. Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitetään ensimmäisenä väittämä: ”Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.” HS:n tutkimuksen mukaan 54 prosenttia helsinkiläisistä sallisi moskeijan rakentamisen, jos sen rahoitukseen ei käytetä verovaroja.

Takatalvisena perjantaiaamuna päätin lähteä Narinkkatorille selvittämään, mitä mieltä kuntavaaliehdokkaat ovat suurmoskeijan rakentamisesta Helsinkiin. Kaikkien ehdokkaiden vastauksissa näkyy se, että hanke arveluttaa vielä melkoisesti.

Haastattelemani ehdokkaat perussuomalaisista ja vasemmistoliitosta ovat sitä mieltä, että suurmoskeijaa ei tulisi rakentaa, vaikka sen rahoitus olisi avonainen ja tutkittu. ”Ei suurmoskeijalle” on yksi Perussuomalaisten vaaliteemoista.

”Tulen Katajanokalta, missä ihmiset ovat huolissaan: miljoona-asunnot tulisivat maksamaan 50 000 euroa sen takia, että moskeijan rukouskutsu kuuluisi siellä kovaa. Tämä maa ei ole vielä valmis, katsotaan viidenkymmenen vuoden kuluttua. Maahanmuuttajat pitää kotouttaa ja heille pitää opettaa suomen kieltä, eikä yrittää tuoda heidän kulttuuriaan tänne”, sanoo Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Tarmo Mustonen.

Vasemmistoliiton ehdokas Maarit Fredlund kommentoi hanketta, mutta toteaa, ettei suurmoskeijahanke ole hänelle vaalikysymys/teema.

”Ei pidä laittaa julkista varaa tähän rakennushankkeeseen, koska sen rahoitustausta on täysin epämääräinen. Ollaan perusteltu, että moskeijan rakentaminen edistäisi integraatiota, mutta ei se edistä, koska islaminusko on erittäin patriarkaalinen. Olen kysynyt ihmisiltä: siellä ei mahdu shiiat ja sunnit saman katon alle”, Fredlund toteaa.

Suurmoskeijan rahoituksen avoimuus nousee merkittävimmäksi kysymykseksi monien ehdokkaiden kohdalla. Haastattelut kuntavaaliehdokkaat vihreistä ja keskustasta eivät vastusta suurmoskeijan rakentamista siksi, että se on muslimien pyhättö.

”Tästä hankkeesta meillä ei ole varmaa tietoa vielä. Onko se raha wahhabiiteiltä ja sisältyykö sopimukseen jotain ehtoja? Siksi olen vielä vähän skeptinen. Periaatteessa muslimit saavat tietysti rakentaa moskeijoita ja kyllä heille pitää sitten löytyä tontit”, sanoo vihreiden kuntavaaliehdokas Otso Kivekäs.

Liina Tiusanen Keskustastapuolueesta on Kivekkään kanssa samoilla linjoilla.

”Vaikka meillä on evankelisluterilainen perinne, niin meillä saa näkyä katukuvassa kaikki uskonnot. Saa harjoittaa uskontoa, miten näkee parhaaksi, kunhan se ei riko Suomen lakia ja ihmisoikeuksia. Suurmoskeijassa kuitenkin epäilyttää rahoitus”, Tiusanen sanoo.

Vastauksista paistaa huoli siitä, mitä suurmoskeijan rakentaminen oikeastaan tarkoittaisi helsinkiläisille. Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Annukka Mickelsson lisää vielä mielenkiintoisen huomautuksen:

”Jos radikalisoitumista pelätään, niin siihen meillä on ihan omatkin ainekset: paljon nuoria miehiä, jotka eivät saa töitä tai käy koulutuksessa. Muutama vuosi sitten puhuttiin vain pienestä moskeijasta, johon shiiat ja sunnit voisivat tulla rukoilemaan. Nyt keskustelu näyttää siltä, että kyse on jostain ihan muusta. Ennen kuin on selvitetty, että kuka sen rahoittaa ja mitä se meille kaiken kaikkiaan tuo, niin en pidä sitä kovin järkevänä hankkeena.”

”Moskeija soisi nuorille mahdollisuuden harjoittaa uskontoaan avoimemmin”

Kävin vastapainoksi haastattelemassa Suomen Islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtajaa Abdihakim Ararsea, joka kertoi minulle suurmoskeijahankkeen rahoituksen tämänhetkisestä tilanteesta.

”Tässä on mielestäni kolme vaihtoehtoa: suomen muslimit voisivat itse rahoittaa moskeijan, suomen valtio voisi antaa tukea ja rahoittaa, tai sitten jokin ulkopuolinen taho, esimerkiksi valtio toimisi rahoittajana.Paras vaihtoehto olisi, jos muslimit voisivat rahoittaa itse, mutta se ei ole realistinen, koska meitä on Suomessa vähän ja moni on maahanmuuttajataustainen”, Ararse sanoo.

”Suomen valtiolta rahat moskeijalle löytyisi, mutta sitten sen pitäisi rahoittaa muitakin uskontoja. Vaihtoehdoksi jää siis käytännössä vain ulkopuolinen taho ja joku sen rahoituksen kuitenkin tarkistaa sitten. Suomen valtio rahoittajana olisi silti luotettavampi.”

Ararse kertoo, että ketään ei heidän nykyisen pienmoskeijansa ovelta käännytetä pois.

”Mediassa yritetään etsiä eroavaisuuksia eri suuntauksien välille, jotka informaalisesti eivät ole niin todellisia. Joissakin opetuksissa eroavaisuuksia voi kyllä olla sunnien ja šiiojen välillä.”

Ararse on sitä mieltä, että uskontoon kotoutuminen auttaisi kotoutumista ylipäänsä.

”Luulisin, että tällainen projekti auttaisi nuoria maahanmuuttajia, niin että he kokisivat olevansa osa yhteiskuntaamme. Moskeija soisi nuorille mahdollisuuden harjoittaa uskontoaan avoimemmin.”

Kalevan mukaan Helsingin kiinteistövirastossa pyritään saamaan päättöesitys suurmoskeijan tonttiesitykselle keväällä (2017). Tonttiesitys on tällä hetkellä valmistelussa, ja tonttiosaston osastopäällikkö Sami Haapanen arvioi esityksen valmistuvan toukokuussa.

Tonttiosaston esitys menee Helsingin kiinteistölautakunnalle ja mahdollisesti kaupunginhallitukselle. Kaupunki tulee Haapasen mukaan vielä pyytämään lausuntoa ulkoministeriöstä.