Marko Annala tunnetaan parhaiten trash metallia soittavan Mokoma yhtyeen perustajana, säveltäjänä ja sanoittajana. Mokoma tunnetaan parhaiten niin sanotusta mörinämusiikista, mutta bändin kappaleet käsittelevät ihmisen luonnetta laidasta laitaan aina ahneudesta liikakansoitukseen. Keväällä Marko Annalasta julkaistiin hänen oma kirjoittama elämänkerta, jota puntaroitiin vuoden 2017 kirjamessuilla.

Marko Annala saapui Aleksis Kivi -lavalle itsevarmin, mutta nöyrin askelin kertomaan uutuuskirjastaan. Annala on elämänsä aika ehtinyt kirjoittaa satoja erilaisia tekstejä, mutta alkuliekki oman elämänkerran kirjoittamisesta syntyi puoliksi vahingossa.  Taiteilija Annala kertoi, että olisi halunnut alun perin kirjoittaa ensimmäisen kirjan jostain muusta, mutta lopulta taipui haasteeseen. Kirjailija vakuuttaa heti alkuun, että kyseessä ei ole tyypillinen elämänkerta. Kyseessä on enemmänkin näkökulma siitä, kuinka Marko Annalasta tuli taiteilija. Värityskirja käsittelee Annalan kokemuksia koulukiusaamisesta ja siitä johtaneesta traumoista, masennuksesta ja paniikkihäiriöstä.

Annala eli lapsuutensa pienellä haja-asutusalueella Lappeenrannan läheisyydessä. Koulu oli pieni, yhteensä noin kaksikymmentä oppilasta ja Annalan omalla luokalla oli ainoastaan kolme oppilasta. Tämä merkitsi sitä, ettei ystäviä ollut tuhlattavaksi asti. Annala toteaakin, että se on varmasti ollut yksi syy, miksi hänelle on kehittynyt hyvä mielikuvitus. Kiusausta ei kuitenkaan ilmennyt.

Kun pienen kylän poika siirtyi yläasteelle uutena oppilaana, hankaluudet alkoivat. Marko Annala on käsitellyt masennusta jo oman yhtyeensä lauluissa.  Kuten kappaleetkin, myös kirja on saanut hyvän vastaanoton niin Mokoma-fanien, kuin tavallisten lukijoidenkin keskuudessa. Yhtye ei ole kirjassa isossa roolissa, vaan Annala pyrkii kertomaan tapahtumat niin, ettei päähenkilöä välttämättä heti yhdistä kyseiseen bändiin. Kirjan nimi, Värityskirja, nosti kysymyksiä ilmaan kuuntelijoiden keskuudessa ja Annala kertoi nimen tulleen siitä, että hänen lapsuutensa tantereet olivat värittömiä.

Annala kertoo, että ainoastaan kaksi ihmistä, jotka ovat olleet kiusaajia, ovat tulleet keskustelemaan hänen kanssaan aiheesta.

Marko Annala mainitsee keskustelussa, että on saanut paljon palautetta koulukiusaamista käsittelevästä teoksestaan ja monet ovat samaistuneet kirjan kertomuksiin. Sitä Annala ei tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua? Hänen mielestään koulukiusaaminen on suoranaista pahoinpitelyä, jonka puuttumiseen vaikuttaa se, että kiusaaminen tapahtuu koulun pihalla, eikä nakkikioskilla. Jos joku samaistuu näihin asioihin, joita hän on joutunut elämänsä aikana kohtaamaan, ei suhtautuminen voi olla yksiselitteinen. Annala kuitenkin toteaa, että hän on iloinen, mikäli hänen teoksensa on ollut lukijoille voimaannuttava. Annala kertoo kuinka moni koulukiusaamisen kohteeksi joutunut henkilö on tullut keskustelemaan hänen kanssaan. Mutta ainoastaan kaksi ihmistä, jotka ovat olleet kiusaajia, ovat tulleet keskustelemaan hänen kanssaan aiheesta.

Marko Annala on kovissa vesissä keitetty taiteilija, mutta nyt hänen elämäänsä kuuluu hyvää. Hän ei ole kahteen vuoteen saanut paniikkihäiriötä, vuoden vaihteessa yhtyeeltä tulee ulos uusi levy ja uusi kirjakin on jo valmisteluvaiheessa.