Dokumentti We Are Humanity saa katsojan pohtimaan, mutta ei onnistu lunastamaan trailerin valmistamia draamallisia odotuksia. Elokuva on ennen kaikkea kaunis kuvaus ihmisyydestä, elämästä ja luonnosta. Lähes kansanmurhan partaalla olevien Jarawoiden hätää on kuitenkin vaikea tunnistaa.
We Are Humanity sopii tämän vuoden Docpointin tematiikkaan erinomaisesti. Festivaalien toiminnanjohtaja Ulla Bergström kertoi Ylen Ajantasa-ohjelmassa tämän vuoden teeman olevan ”rakentavampi yhteiskunnallinen keskustelu”. We Are Humanity on perinteinen, genrelleen uskollinen ja hidastempoinen dokumentti. Se kertoo Jarawa-heimon jäljellä olevista asukkaista, ja on ohjaajan mukaan tehty heidän perinnökseen. Jarawat asuvat Andamaanien saaristossa Intiassa, ja heitä on jäljellä n. 400. Intian hallitus ei vastaa Jarawojen turvallisuudesta, vaan päinvastoin: se yrittää lähivuosina sulauttaa heimoa osaksi Intian toimintapoja ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa Jarawoille ja heidän kulttuurilleen kuolemaa.
”We Are Humanity on aihepiiriltään kaikin tavoin hyvin surullinen ja jopa riipaiseva, mutta elokuvan verkkaisuudesta johtuen suruun on vaikeaa päästä käsiksi.”
Jarawat ovat eläneet Andamaaneilla jo 70 000 vuotta, lähes täydellisessä eristyksessä muusta maailmasta. Dokumentissa tulee monesti esille jarawoiden kertomuksissa heidän vihansa meidän maailmamme ihmisiä ja asioita kohtaan. He pitävät maailmaamme meluisana ja pahanhajuisena, ymmärrettävästikin: Andaman Trunk Road rakennettiin heidän läntisen asuinalueensa halki 70-luvulla. Se on tuonut Jarawoiden elinalueelle salametsästäjiä ja kulkutauteja. Silti he ovat niin onnellisia.
Olen luonteeltani herkkä ja minulle on yleensä helppoa tavoittaa elokuvista ohjaajan tarjoamat tunteisiin vetoavat hetket. We Are Humanity on aihepiiriltään kaikin tavoin hyvin surullinen ja jopa riipaiseva, mutta elokuvan verkkaisuudesta johtuen suruun on vaikeaa päästä käsiksi. Ohjaaja Alexandre Dereims on ripotellut katsojalle vihjeitä “meidän maailmamme” esineistä, kuten muoviroskasta ja muista viidakkoon kuulumattomista asioista läpi elokuvan. Hienovaraiset vihjeet, ja skarpinvaihdot roskista rantahiekkaan eivät kuitenkaan mielestäni riittäneet vastakkainasettelun luomiseen. Jarawat ovat erittäin elämänmyönteisiä, eivätkä heidän tarinansa onnistu tekemään katsojaa surulliseksi, vaikka he kertovatkin kohtaamistaan vääryyksistä. Elokuva on minulle ennen kaikkea kaunis ja harmoninen katsaus Jarawoiden elämään, mutta se ei onnistu herättämään minussa huolta siitä, mitä heimolle tulee tulevaisuudessa tapahtumaan.
Minulle dokumentin kuvakerronta ja tarinan kulku jäivät liian tylsiksi. 90 minuuttia on pitkä aika katsella ihmisten arkipäiväisiä puuhia. Ehdottomasti mielenkiintoisinta antia elokuvassa ovat sen haastattelut, jotka päästävät katsojan lähemmäksi yksilöitä ja heidän tarinoitaan.
We Are Humanity on sekalainen kokonaisuus taiteellisia erikoislähikuvia ja elämänmakuista dialogia siinä kuvattujen ihmisten välillä. Katsojana minua jäi mietityttämään se, millaista dokumentin kuvaaminen oikein oli Jarawoille. Pitävätkö he arvokkaana sitä, että heistä tehdään elokuva, jota me katsomme, kun he eivät itse voi sitä nähdä. Ketä varten tämä teos oikeastaan on?
Docpointin sivuilla kerrotaan, että dokumentin ympärille on syntynyt maailmanlaajuinen ihmisoikeuskampanja. Toivottavasti dokumentti suojelee jarawoita ja nopeuttaa Trunk Roadin sulkemista.
Plussat
Luontoa ja ihmisiä kuvataan tässä elokuvassa kauniisti. Katselukokemus on tietyllä tavalla hyvin terapeuttinen. Elokuva on sivistävä ja herättää katsojan ajattelemaan: mitä kaikkea sellaista maapallolla on, josta minä en tiedä yhtään mitään?
Miinukset
Jarawojen kohtalo jää katsojalle valitettavan avoimeksi, ja heidän hätäänsä on hieman haastavaa tunnistaa. Elokuvan tahti on hyvin verkkainen, eikä kellon vilkuilulta ole helppoa välttyä. Musiikkia on käytetty elokuvassa makuuni liian dramaattisesti ja päälleliimatusti. Se ei tue täysin kuvakerrontaa.
We Are Humanity
- Ohjaaja: Alexandre Dereims
- Vuosi: 2017
- Kesto: 90 min
Lähteet:
