2000-luvun ensikymmenellä vallinnut chilibuumi oli ”äijä-juttu”. Nykyisin chilistä on tullut arkinen tuote, mutta miksi kotikasvattaminen ja chilitietoisuuden levittäminen on edelleen jollekin intohimo?
Suomen Chiliyhdistyksen tiedottaja Markus Haapala toivottaa väen tervetulleeksi Annalan Puutarhan vanhaan keltaiseen puurakennukseen. Ulkona riehuu lähes arktinen lumimyrsky, mutta sisällä lämpimässä aloitellaan keskustelua kasvien kasvattamisesta. Ensikatsauksella paikalla näyttää olevan enemmän varttuneempaa kuuntelijakuntaa, mutta myös nuorempaa kansaa löytää paikalle juuri ennen tilaisuuden alkua.
”Paras tulisuutta mietouttava tuote on rasvaiset maitotuotteet”, Haapala kertoo.
”Eikö kossu toimi?” kysyy vanhempi herrasmies pilke silmäkulmassa.
”Kossu vain pahentaisi asiaa”, vastaa Haapala.
Kyseessä on Kiehtovat chilit -keskusteluilta. Paikalle on kerääntynyt noin parikymmentä chilin kasvattamisesta kiinnostunutta henkilöä.
Itselläni on fiilis kuin olisin koulunpenkissä. Vieressäni istuva rouva kirjoittaa muistiinpanoja vihkoonsa kynä sauhuten. Haapalan diaesitys kertoo chilin historiasta, eri lajeista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Osa ihmisistä osallistuu keskusteluun innokkaammin kertomalla omia kokemuksiaan kasvatuksesta. Osa seuraa taustalla, ehkä aikeissa aloittaa uusi harrastus. Tunnelma on leppoisa: kaikki ovat tervetulleita.
”Chilit ovat kiehtovia monella tapaa. Ne ovat kiehtovia kasveina, kasvatuksen kannalta, tulisuuden vuoksi ja myös koska niitä on niin paljon erilaisia. Ne ovat kiehtovia myös siksi, että ne ovat jotain niin outoa Suomessa verrattuna perinteisiin”, taustoittaa Haapala.
Kotikasvatus on Haapalan mukaan helppoa.
”Itse sanoisin että se on helpompaa kuin tomaattien kasvattaminen. Ainakin minulla tuntuu onnistuvan tomaatit aina huonommin kuin chilit”, hän myhäilee.
Suomen Chiliyhdistys on toiminut virallisesti vuodesta 2006. Tällä hetkellä maksavia jäseniä yhdistyksessä on noin 800, mutta verkossa Chilifoorumilla kirjoittaa ja lukee vuosittain noin parituhatta ihmistä. Miksi juuri chilin kasvattaminen ja sen tietoisuuden levittäminen on jollekin harrastus?
”Se kumpuaa osittain ihmisten henkilökohtaisesta kiinnostuksesta asiaan. Osittain se kumpuaa siitä, että ruokateollisuudessa käytetään huonoja ja halpoja chilejä, jos suoraan sanoo. Siellä ei käytetä maukkaita ja hyviä chilejä, vaan sellaisia, joita on mahdollisimman helppo tuottaa ja lajikkeet on optimoitu sitä varten. Siinä unohdetaan maku. Chilit ovat kaupassa aivan jotain muuta, kuin kotona kasvatettuna”, Haapala vastaa.
Kauppa näyttää käyvän keskustelujen jälkeen. Myyntivalikoimasta löytyy satoja erilaisia chilin siemeniä, esitteitä, oppaita sekä kasvilamppuja. Kaikki mitä tarvitsee uuden harrastuksen aloittamiseen.
”Ohjeistamme käyttämään chiliä mausteena, emme kokeilemaan rajoja.”
Yksi Suomen Chiliyhdistyksen agendoista on pyrkiä tuomaan esille chilin tuntemattomampia ominaisuuksia, eikä pelkästään niiden tulisuutta.
”Ei me sitä tulisuutta unohdeta ja se on tärkeä osa sitä, mutta se ei ole pääasia ja ainoa juttu chilissä. Niillä on monia terveysvaikutuksia. Ne nopeuttavat aineenvaihduntaa ja on luonnollinen laihdutuslääke. Lisäksi chilit ovat todella vitamiinipitoisia, ennen kaikkea c-vitamiineja, mutta myös e-vitamiineja ja karotenoideja on paljon”, Haapala tietää.
Perehtyessäni chili-aiheeseen törmäsin Yleisradion artikkeliin ”Chili-innostus leviää Suomessa” vuodelta 2009, jossa kirjoitetaan: ”Chili on miesten maailma. Yhdistyksen jäsenistä peräti 90 prosenttia on uroita.”
”Meidän jäsenrekisteri ei sisällä sukupuolta, joten en osaa täysin sanoa mikä suhde on. Se on ehkä muuttunut, koska chilin syöminen urheiluna on vähentynyt ja siitä on tullut enemmän valtavirtaa. Sen perusteella miten ihmisiä käy tapahtumissa ja messuilla, sanoisin että ei ihan puolet ole naisia, mutta on siellä nykyään enemmän kuin kymmenesosa”, Haapala arvioi tilannetta.
Kymmenen vuoden takainen innostus on nykyisin laantunut, sillä chilistä on tullut arkinen tuote. Erikoisuus on kadonnut ja nykyisin saatavuus on Suomessa hyvällä tasolla. Varsinkin chilikastikkeita löytää lähes jokaisesta marketista. Isommissa kaupoissa valikoimat voivat olla todella laajoja. Kaikki eivät chilistä kuitenkaan pidä.
”Joka kerta tulee pitkiä keskusteluja ihmisten kanssa tapahtumissa ja messuilla. Suurin osa tietää jo mistä chilissä on kyse ja tulee puheille varta vasten. Jotkut taas oikein osoittaa, että noi on tuolla, sinne me ei ainakaan mennä”, Haapala nauraa.
Artikkelikuvan lähde: Suomen Chiliyhdistys