Nuorten lisääntyvän pahoinvoinnin ja hoidon vaikean saatavuuden vuoksi tarvitsemme lisää tahoja jonne apua tarvitseva voidaan ohjata. Psykofyysinen fysioterapia on vielä monille tuntematon hoitomuoto, joka perustuu mielen ja kehon jatkuvaan vuorovaikutukseen.

Lähiaikoina sosiaalisessa mediassa ja otsikoissa ovat nousseet esiin nuorten mielenterveysongelmat ja vaikeus päästä avun piiriin. Hoitoon pääsyn jonot ovat kohtuuttoman pitkiä, tai asianmukaista hoitoa ei ole lainkaan saatavilla. Monesti ensisijaisena hoitokeinona on myös itsehoitona tapahtuva “nettiterapia”, jolloin apua tarvitseva ei pääse edes kohtaamaan toista ihmistä. Perinteisten terapia- ja hoitomuotojen joukkoon on noussut myös psykofyysinen fysioterapia, josta voi saada apua moninaisiin ongelmiin, kuten erilaisiin kehonkuvan häiriöihin, ahdistukseen ja masennukseen.

Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jossa hoidetaan kehon lisäksi myös  mieltä. Keho ja mieli nähdään siis kokonaisuutena. Ihmisen kaikki tunteet ilmenevät kehossa erilaisina reaktioina. Voit esimerkiksi tuntea hermostuneisuuden mielen levottomuutena ja samanaikaisesti fyysisenä tuntemuksena jossain päin kehoasi ja kokea rauhoittumisen vaikeaksi, tai voit kokea stressin vuoksi nukahtamisvaikeuksia tai lihasjännitystä. 

Psykofyysinen fysioterapia on vahvasti kokemuksellista oppimista, jossa opetellaan tunnistamaan oman kehon reaktioita ja yhteyksiä mielen tasolle. Erilaisten harjoitusten avulla voidaan lisätä omaa kehotuntemusta, oppia tunnistamaan kehon reaktioita sekä hyväksymään niitä. Fysioterapeutin avustuksella pyritään löytämään asiakkaalle parhaiten soveltuvat keinot vaikuttaa itse kehon ja mielen tasapainon löytämiseen.

Psykofyysiseksi fysioterapeutiksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeutti Anu Karihtala kertoo kiinnostuneensa psykofyysisestä fysioterapiasta omakohtaisen kokemuksen kautta: “Muutamia vuosia takaperin asioin useita kertoja nuorisopsykiatrian poliklinikalla oman nuoreni kanssa. Silloin sain nähdä yhtenä hoitomuotona ahdistukseen ja masentuneisuuteen käytettävän psykofyysistä fysioterapiaa. Vaikutuin sen tehokkuudesta.”

Karihtala kertoo, että hän kohtaa omassa työssään nuoria, jotka hakeutuvat fysioterapiaan epämääräisten kehollisten oireiden vuoksi. Tapaamiskertojen edetessä taustalta löytyvät psyykkiset haasteet, jotka linkittyvät kehollisiin oireisiin. “Näiden vyyhtien purkamiseen tarvitaan keinoja psykofyysisen fysioterapian puolelta”, hän sanoo.

Psykofyysiseen fysioterapiaan voi hakeutua yksityiselle puolelle itse maksavana asiakkaana, mutta pidemmän hoitopolun läpikäynyt voi saada myös maksusitoumuksen hoitoon esimerkiksi HUS:n kautta.

Karihtala kannustaa nuoria ja heidän lähipiiriään hakemaan rohkeasti ja sinnikkäästi apua nuoren haasteisiin. “On tärkeää että apua haetaan ajoissa ja että asioista pystytään puhumaan avoimesti. Terapiassa edetään nuoren omilla ehdoilla ja omaan tahtiin – yhdessä. Vastaanotolle saa tulla täysin omana itsenään”, Karihtala summaa.

-Aamu Järvinen