Helsingissä on järjestetty jo 36 vuotta kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa (R&A). Festivaali on Suomen tärkeimpiä elokuvakulttuuri tapahtumia monipuolisella ja maailmankuvaa laajentavalla ohjelmistollaan. R&A:n historia on värikäs ja vaikeistakin ajoista on selvitty vakiintuneen yleisön voimin.

Yli kymmenen vuotta festivaalin parissa työskennelleet tuottaja Veera Kotila ja ohjelmistosuunnittelija Outi Rehn kertovat, että vuonna 1988 järjestetyn ensimmäisen tapahtuman oli aluksi tarkoitus olla vain kertaluontoinen.

”Tämän piti olla vain yksittäinen tapahtuma Helsinki Film Week, mutta pian huomattiin, että täällä on tarvetta elokuvafestivaalille, joka tulee vuosittain takaisin”, kertoo Rehn.

Festivaalin nimi kumpuaa myös ensimmäiseltä vuodelta. Silloin festivaalin ohjelmistoon kuului Lina Wertmüllerin elokuvia, joista yksi oli nimeltään Rakkautta ja anarkiaa. Tästä muovautui nopeasti festivaalin virallinen nimi.

Kotila korostaa, että nimi kuvastaa hyvin vuosien varrella R&A:ssa näytettyjen elokuvien teemoja: ”Alkuvuosina on tuotu hyvinkin anarkistisia elokuvia ja myös sellaisia, joita ei todellakaan ole ollut mahdollista Suomessa nähdä. Festivaali on ollut ja on edelleen vähemmistöjen ääni.”

Vuosikymmenten kuluessa festivaali on kasvanut isommaksi monella eri mittarilla. ”Nykyään elokuvia näytetään lyhyet ja pitkät mukaan lukien yli kolmesataa yhdentoista festivaalipäivän aikana”, toteaa Kotila.

Veera Kotilalla ja Outi Rehnillä on yli kymmenen vuoden kokemus Suomen suurimman elokuvafestivaalin järjestämisestä. Kuva: Jere Piirainen

Ensimmäisinä vuosina festivaalia tehtiin neljän perustajajäsenen voimin. Nykyään festivaalin parissa työskentelee kymmeniä elokuva- ja kulttuurialan ammattilaisia sekä noin 180 talkoolaista, joten tapahtuma on kasvanut myös organisaationa paljon alkuajoista. Rehn mainitsee myös digitalisaation merkityksen festivaalin kehityksessä: ”On helpompi löytää elokuvia joka maailman kolkasta esitettäväksi.”

Edelleen festivaalilla näytetään lukematon määrä elokuvia, joita ei olisi mahdollista nähdä muualla Suomessa. Laajan ja monipuolisen ohjelmiston takaa löytyy paljon teemoja, joita R&A haluaa tuoda katsojilleen esiin.

”Haluamme avartaa maailmankatsomusta, lisätä suvaitsevaisuutta ja tarjota elämyksiä sekä kokemuksia. Kun menee katsomaan jotain R&A-elokuvaa BioRexin täyteen saliin, niin uskallan sanoa, että siellä on hyvin erilainen tunnelma kuin normaalina arki-iltana elokuvateatterissa”, kuvailee Kotila.

Viime vuoden lopulla festivaali ilmoitti vakavista talousongelmista ja sen koko tulevaisuus näytti hyvin epävakaalta. Korona-aika oli festivaalille taloudellisesti todella vaikea ajanjakso, koska sitä ei ollut mahdollista järjestää täydessä mittakaavassa rajoitusten takia. Koronan hellitettyä myös kulut nousivat paljon.

”Meidän koronavuodet olivat tosi tiukkoja ja niihin meni valtavat määrät resursseja, että pysyttiin hengissä”, kertoo Rehn.

Rakkautta & Anarkiaa järjestetään vuosittain syyskuussa Helsingissä. Kuva: Jere Piirainen

Samaan aikaan festivaali aloitti kampanjan, jonka tarkoituksena oli pelastaa R&A. Kampanjassa järjestettiin tukinäytöksiä, joiden lipputuloilla pystyttäisiin turvaamaan festivaalin toiminnan jatkuminen. Kampanja onnistui ja lipputuloilla kerättiin yhteensä 48 000 euroa.

”Haluamme avartaa maailmankatsomusta, lisätä suvaitsevaisuutta ja tarjota elämyksiä sekä kokemuksia.”

Kotila ja Rehn ovat kiitollisia katsojille festivaalin pelastamisesta. ”Se oli tosi sydäntä lämmittävää ja muistutti myös itseä, miksi tätä festivaalia tehdään”, Rehn kertoo. Heidän mielestään kampanjan onnistuminen näytti myös, kuinka tärkeä asia R&A on lukuisille ihmisille.

”Tällä on tosi vakiintunut paikka monen elokuvakatsojan niin sydämessä kuin aikataulussa. Syyskuussa varataan se aika ja tullaan katsomaan R&A elokuvia”, Kotila jatkaa.

Kotila ja Rehn kummatkin näkevät festivaalin tulevaisuuden valoisana, vaikka toteavat, että tulevina vuosina resursseja täytyy seurata tarkasti ja ohjelmiston kokoa täytyy uudelleen skaalata. He korostavat, että laadusta ei voi kuitenkaan tinkiä.

Viime loppuvuoden vaikeuksien voittaminen on tuonut paljon uutta energiaa festivaalin työryhmään. ”On tosi toiveikas olo. Nyt on entistä suurempi taistelutahto kulttuurin puolesta”, sanoo Rehn.

Jere Piirainen