Yli kaksi vuosikymmentä sitten Pauli Riihonen, paremmin tunnettu HunajaPaulina, astui vahingossa mehiläisten maailmaan. “Se, mikä oli alkanut puolivitsinä, tai itse asiassa täysin vitsinä, alkoi vähitellen vakavoitua”, Riihonen naurahtaa.
Kaikki lähti noin 20 vuotta sitten Pauli Riihosen ystävän taholta, jonka isä oli mehiläistarhaaja. Ystävä pyysi Riihosta auttamaan hunajan linkouksessa. Vaikka kokemus ei ollutkaan positiivinen, niin Riihonen sanoi vitsillä alkavansa joskus mehiläistarhaajaksi. Vuosien varrella vitsi alkoi kypsyä vakavaksi kiinnostukseksi. Vuonna 2019 Riihosen vaimo löysi ilmoituksen mehiläistarhauksen peruskurssista, ja hän päätti mennä kurssille. Innostus kasvoi ja kasvoi, ja vuonna 2020, korona-aikana, Riihonen osti ensimmäiset mehiläispesät, ja siitä se sitten lähti.
“Se, mikä oli alkanut puolivitsinä, tai itse asiassa täysin vitsinä, alkoi vähitellen vakavoitua.”
Alkuhaasteista ”menestykseen”
Alkutaipaleella Riihosella oli hieman tietoa ja käytännön kokemusta. Ensimmäisenä kesänä hän hankki kaksi pesää, ja hunajasaalis jäi vaatimattomaan 12 kiloon, kun tavoitteena oli 50 kiloa. ”Alku oli totaalista säätämistä”, Riihonen myöntää. Toiseen kesän lähdettiin jo neljällä pesällä, ja tavoitteeksi asetettiin 100 kiloa hunajaa, ja tällä kertaa tavoitteeseen päästiinkin. Lisäksi syksyllä talveutukseen pesiä lähti kaikkiaan kaksitoista kolmella eri tarhauspaikalla.
Kohti ammattilaisuutta
Pauli Riihosella on nyt kaksikymmentä mehiläisyhdyskuntaa talvehtimassa, ja hänellä on suunnitelmissa hankkia niitä vielä lisää. Hän aloitti tarhaajan opinnot, jotta voi virallisesti kutsua itseään mehiläistarhaajaksi.
Riihonen kertoo, että hänen ensimmäinen tavoitteensa on tehdä hunajan tuottamisesta itselleen päätoimeentulo. Tällä hetkellä hän työskentelee graafisen alan yrittäjänä, mutta ei näe itseään tulevaisuudessa tällä alallla. Kesällä 2024 hän aikoo panostaa enemmän tarhaukseen edistääkseen tavoitettaan tulla ammattimaiseksi mehiläistarhaajaksi. Kesällä 2025 tavoitteena on, että pesämäärä ja hunajasato olisivat sillä tasolla, että hän voisi maksaa tarhaamisesta itselleen palkkaa.
“En mää sano että tää mikään kultakaivos on.”
Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukaan ammattimaisia mehiläistarhaajia, jotka harjoittivat mehiläistarhausta päätoimisesti elinkeinonaan oli vuonna 2023 vain 80. Nämä ammattimaiset tarhaajat pitävät usein laajempia mehiläistarhauksia ja tuottavat hunajaa sekä muita mehiläistuotteita myyntiin paikallisille markkinoille tai laajemmalle alueelle. Ammattimaisilla tarhaajilla tarkoitetaan yli 100 pesän tarhaajia.
Pauli Riihosen tarina osoittaa, että unelmat eivät toteudu hetkessä, mutta niitä kohti kannattaa kulkea askel kerrallaan. Toivotaan, että tulevaisuudessa HunajaPaulin Wanhan Vääksyn Hunajaan pystyisi törmäämään useimmista tapahtumista, myös muuallakin kuin Päijät-Hämeessä.0
– Nea-Amanda Knuuti
