Valmistuttuaan Tampereen ammattikorkeakoulusta Maria Pullinen valitsi elämälleen valtavirrasta poikkeavan polun. Silmiä avaava polku johdatti Pullisen läpi maiden rajojen ja kohti uusia oivalluksia itsestään.
Joka vuosi monet nuoret kohtaavat ongelman: mitä tehdä valmistumisen jälkeen? Vastavalmistunut ei välttämättä halua koulu-urakan jälkeen rynnätä suoraan oman alan työelämään. Tässä vaiheessa monet kääntävätkin katseensa ulkomaille. Näin teki myös nyt 25-vuotias Maria Pullinen.
”Olin juuri valmistunut restonomiksi ja etsin elämälleni suuntaa. Jostain keksin vaihtoehdon lähteä ulkomaille ja sain töitä Kreikasta”, Pullinen kertoo.
Myös takana kummittelevien koronavuosien takia Pullinen toteaa kaivanneensa maiseman vaihdosta.
Ulkomaille töiden perässä muuttaminen ei kuitenkaan tapahdu vain laukut pakkaamalla ja lennot varaamalla, vaikka työpaikka löytyisikin. Prosessissa on lukuisia toimenpiteitä, jotka täytyy ottaa huomioon jo kauan ennen muuttoa. Muutosta täytyy ilmoittaa muun muassa Kelalle, Digi- ja väestörvirastolle, ulkoministeriöön, Postiin ja Verohallinnolle.
”Ei ollut hirveästi etukäteen tietoa asiasta. Tiesin, että Kelalle pitää ilmoittaa ja tehdä muuttoilmoitus, eikä Suomen päässä oikeastaan ollut ketään, joka käytännön asioissa olisi auttanut. Aika paljon pitää olla itse valmis selvittämään asioita ja näkemään vaivaa”, Pullinen toteaa.
Pullisen mielestä Suomessa asioiden selvittäminen ja niiden hoitaminen on kuitenkin onneksi tehty kohtuullisen helpoksi. Hän muistelee katsoneensa Kelan ohjeita ulkomaille muuttavalle ja sitä kautta löytäneensä huomioita myös muista hoidettavista asioista kuten kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Etenkin töiden takia ulkomaille muuttaessa on tärkeää selvittää, mihin maahan on verovelvollinen. Ohjeet tarvittaviin toimenpiteisiin eri tahojen nettisivuilla oli Pullisen mielestä myös helposti löydettävissä.
Suomen päässä hoidettavat viralliset toimenpiteet ovat kuitenkin vain yksi osa ulkomaille muuttamista. Niiden lisäksi myös kohdemaa vaatii erilaisia toimia, jotta maassa saa asua ja työskennellä. Suoritettavat toimet riippuvat kohdemaasta. Asuttuaan yli vuoden Kreikassa jatkoi Pullinen matkaansa Tanskaan. Pulliselta löytyy siis kokemusta myös Tanskaan muuttamisesta.
“Pohjoismaalaisena Pohjoismaihin muuttaminen on tehty helpoksi paperiasioiden kannalta”, toteaa Pullinen. Hän kertoo verranneensa liettualaisen ystävänsä kanssa prosessia Tanskaan muuttamisesta. Kävi ilmi, että liettualaisella oli huomattavasti enemmän asioita hoidettavanaan kuin Pullisella.
Kun Pullinen muistelee Kreikkaan ja Tanskaan muuttamista, paljastuu työnantajan antama apu kohdemaan virallisten asioiden hoitamiseen kriittiseksi. Esimerkiksi Kreikassa palvelua saa vähemmän englanniksi eikä virallisia papereita juurikaan käännetä vaan ne ovat kreikaksi. Tässä tilanteessa avulias työnantaja, jolta kielitaito löytyy, on suuri pelastus.
”Rehellisesti sanottuna Kreikkaan olisi ollut vaikea muuttaa omin päin.”
Maria Pullinen
Pullisen muuttaessa Kreikkaan työnantaja onneksi hoiti suurimman osan virallisista asioista ja häneltä vaadittiin vain läsnäoloa allekirjoituksia varten. Tanskaan muuttaessaan Pullisen täytyi lähtökohtaisesti hoitaa viralliset asiat itse, mutta aina pyydettäessä myös Tanskassa esihenkilöltä sai apua.
Kahden vuoden jälkeen Pullinen on aikeissa palata takaisin Suomeen. Hän ei kuitenkaan palaa restonomin tehtävien pariin vaan aikoo hakea opiskelemaan sosionomiksi. Pullinen kokee ulkomailla asumisen silmiä avaavaksi kokemukseksi ja kaiken vaivan arvoiseksi.
“Siinä saa perspektiiviä elämään, kun menee hetkeksi vähän kauemmas normaaleista ympyröistä”, Pullinen kertoo. Hän muistelee elämänsä olleen jumissa paikallaan ennen muuttoa. “Sillä hetkellä, kun sain töitä Kreikasta, koin, että se oli juuri se, mihin minun oli tarkoituskin mennä”, Pullinen toteaa.
Riina Rikberg
