Eläinsuojelulain uudistaminen jää sittenkin seuraavien poliitikkojen hoidettavaksi. Marraskuussa uutisoitiin, että maa- ja metsätalousministeriön esitys uudeksi laiksi ei ehdi valmistua ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Samalla uudistusta työstänyt ministeriön ohjausryhmä päätti pienentää lakia työstävää ryhmää rajallisiin resursseihin vedoten. Ryhmän työ on osoittanut, että laki tarvitsee paljon uudistuksia.
Nykyinen eläinsuojelulaki tuli voimaan lähes 20 vuotta sitten vuonna 1996, ja siksi lakia ollaan osittain myös uudistamassa. Maa- ja metsätalousministeriössä on työstetty uutta lakia jo reilu kaksi vuotta eri tahojen ja myös kansalaisten voimin. Lain uudistusta kutsutaankin monissa yhteyksissä kokonaisuudistukseksi. Lakipykälät eivät täysin vastaa nykypäivän vaatimuksia esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Eläinsuojelun saralla on tehty vuosien varrella paljon tutkimusta, joka on asettanut monet vanhat tavat kyseenalaisiksi.
Lakia työstävien keskuudessa on edustajia niin eläinten tuotanto- kuin suojelupuoleltakin. Siksi näkemyksiä uuden lain yksityiskohdista ja myös isoista linjoista onkin paljon sekä puolesta että vastaan.
Suuresti tunteita ovat herättäneet tuotantoeläinten elinolot ja varsinkin turkistarhaus. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat asettaneet turkistarhauksen kieltämisen yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteekseen eläinsuojelulain uudistuksessa. Suomen Turkiseläinten kasvattajain Liitto puolustaa alaansa muun muassa turkisten kysynnän kasvamisella ja sillä, että ala tuo Suomelle paljon veroeuroja. Puolueillakin on oma kantansa asiaan. SEY ja Animalia tekivät syksyllä 2013 puolueille eläinpoliittisen kyselyn, jossa kartoitettiin esimerkiksi eläinsuojelulain uudistamistarvetta ja yksittäisiä eläinpoliittisia kysymyksiä. Täysin turkistarhauksen kieltämisen kannalla ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto, kun muilla puolueilla kanta on hyväksyvämpi.
Parsinavettojen ja hevospilttuiden kieltämistä on myöskin väläytelty. SEY ja Animalia korostavat, että eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen olisi oltava mahdollista. Parsinavetoissa lehmillä ei ole suoranaisesti liikkumavaraa, eikä hevonen pääse pilttuussa kääntymään lainkaan. Eläinten hyvinvointikeskus EHK selvitti tänä syksynä maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä parsi- ja pihattonavettojen hyvinvointi- ja talousvaikutuksia ja tuli siihen tulokseen, että pihattonavetta tarjoaa parsinavettaa paremmat edellytykset nautojen hyvinvoinnille.
Suomen navetoista n. 70% on parsinavettoja.
Eläinten hyvinvointia ja terveyttä heikentävä jalostus on ollut myös suuresti esillä eri yhteyksissä. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta vaati lokakuussa, että eläinten hyvinvointia ja terveyttä heikentävästä jalostuksesta on päästävä eroon ja sairaimmista roduista luovuttava kokonaan. Myös SEY ja Animalia ovat painottaneet haitalliseen jalostukseen puuttumista. Esimerkiksi jalostuksen takia hengitysvaikeuksista kärsivät, lyhytkuonoiset koirat on eläinsuojelutahojen mielestä kiellettävä. SEY haluaisi myös säätää lakiin nk. positiivilistan, joka määrittelisi sallitut seura- ja harrastuseläimet.
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa nostaa yhdeksi tärkeimmäksi uuden lain lähtökohdaksi eläimen itseisarvon, joka tultaisiin sisällyttämään itse lakiin.
Eläin olisi lain näkökulmasta tärkeä ja arvokas riippumatta ihmisestä.
Löytöeläinten asema on myös yksi keskustelua herättänyt aihe lain uudistajien keskuudessa. Lakiin pitäisi SEY:n mukaan kirjata kuntien tai valtion vastuu järjestää ja kustantaa löytöeläinten sekä muiden irrallaan tavattavien pienikokoisten harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon. Yksi ehdotus on myös ”pyydystä ja päästä”-kalastamisen kieltäminen kokonaan.
Lakia uudistavien tavoitteena on myös tarkkojen linjausten lisäksi muuttaa eläinsuojelulain ensisijaisten lähtökohtien painotusta. Nykyinen laki painottaa tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttamisen kieltämistä.
Uuden lain lähtökohtana halutaan pitää eläimen hyvinvoinnin edistämistä ja mahdollisuutta tyydyttää olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
Uuden lain säätämisestä päättää viime kädessä seuraava eduskunta, mutta lain uudistajien tavoitteena on valmistella lakia niin pitkälle kuin mahdollista.
Eläinsuojelulain uudistuksen etenemistä voi seurata muun muassa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html
