Vapaakauppasopimuksella pyritään avaamaan markkinat Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja miten se tulisi vaikuttamaan suomalaisten arkeen sekä talouteen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Ville Kaitila valottaa transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) taustoja sekä sen mahdollisia vaikutuksia aina kilpailun lisääntymisestä rakennemuutoksiin.
Miten selittäisit TTIP:n kansankielellä?
TTIP:n avulla pyritään vähentämään ulkomaankaupan, investointien sekä yleisten taloussuhteiden esteitä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen julkiset hankinnat ovat tällä hetkellä hyvin suojatut, joten eurooppalaiset yritykset eivät nyt pääse niihin markkinoihin käsiksi. Toisin sanoen voidaan puhua yrityksestä avata markkinoita aika laaja-alaisesti.
Miten TTIP:n voimaanastuminen vaikuttaisi suomalaisiin keskituloisiin työntekijöihin?
Vaikutuksia on todella hankalaa arvioida yksinomaan keskituloisten kannalta. Jos mietitään asiaa yritysten näkökulmasta, joissa on tietenkin työntekijöitä, tämä sopimus tulee lisäämään kilpailua ja kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Tässä kehityksessä keskimääräistä tehokkaampien yritysten markkina-asema kohenee ja puolestaan heikomman kilpailukyvyn yritysten kilpailuasema heikkenee.
Keskimäärin kilpailukykyiset yritykset tulevat siis kasvamaan nopeammin, ja nämä tehottomammat yritykset puolestaan kasvavat hitaammin tai supistavat toimintaansa. Tämä tietysti aiheuttaa sitä, että taloudelliset sekä inhimilliset resurssit siirtyvät näihin tehokkaampiin yrityksiin, ja tästä seuraa korkeampi tuottavuus sekä korkeampi tulotaso. Tätä kautta palkkataso pitkällä aikavälillä voi nousta, koska meidän tuottavuutemme kehittyy.
Tämä tulee aiheuttamaan rakennemuutoksia, kuten kaikki aikaisemmatkin ulkomaankaupan vapauttamiset. Työpaikkoja tulee todennäköisesti siirtymään eri aloille ja alueille.
Missä päin Euroopan unionia sopimuksen vaikutukset olisivat merkittävimmät? Hyötyisikö esimerkiksi Saksa sopimuksesta enemmän kuin Suomi?
Me emme ole täällä ETLA:ssa tehneet tällaista analyysiä. On olemassa kuitenkin joitain tutkimuksia, joissa käytetään niin sanottua yleisen tasapainon mallia. Näissä tutkimuksissa on katsottu maakohtaisia vaikutuksia, ja ne riippuvat niistä taloussuhteista, joita näillä yksittäisillä mailla sekä Yhdysvalloilla jo on. Taloussuhteiden lisäksi asiaan vaikuttaa kunkin maan tuotantorakenne.
Ketkä tämän TTIP:n idean takana ovat?
Nyt tätä kannattaisi kysyä varmaan ulkoministeriöstä. Minä en tiedä, mikä tämä poliittinen prosessi on tuolla tasolla ollut.
Mutta politiikan puolelle mennään kuitenkin?
Kyllä, mutta en sitten tiedä, kuinka paljon ja ketkä tätä sopimusta ovat olleet lobbaamassa.
Minkälaisia etuja tästä olisi suomalaisille?
Yleisesti ottaen, ja nyt siis laajennan tämän taas kaikenlaiseen kaupan vapauttamiseen. Se, että voimavarat taloudessa kohdistuvat tehokkaammin, tukee tulojen nousua ja sitä kautta tietysti ostovoimaa. Tämä laajentaa valinnanvaraa markkinoilla, eli amerikkalaiset tuotteet pääsevät paremmin meidän markkinoillemme ja meidän yritystemme tuotteet pääsevät paremmin Yhdysvaltojen markkinoille. Valinnanvaran kasvu kaupoissa lisää kilpailua ja normaalisti sillä on hintoja alentava vaikutus. Hintojen aleneminen puolestaan tukee ostovoimaa.
Minkälaisia markkinoita Yhdysvalloissa olisi suomalasille tuotteille?
Me emme ole tätä asiaa täällä ETLA:ssa tutkineet aivan tuotetasolla. Suomihan on perinteisesti ollut vahva näissä investointituotteissa, ja sitten on tätä uutta tietokone- ja mobiilipelikenttää, mutta en tiedä, miten suuret esteet meillä on pelibisnekselle tällä hetkellä olemassa.
Millaisia haittoja sopimuksesta voisi tulla?
Me olemme katsoneet tätä vain tästä taloudellisesta näkökulmasta. Jotkut puhuvat kuluttajansuojasta, mutta me emme ole näihin juridisiin juttuihin jo meidän taustasta johtuen ottaneet kantaa. Niihin pystyy varmaan joku muu taho vastaamaan paremmin.
