Mistä löytää uutta, mielenkiintoista musiikkia? Ei ainakaan Spotifyn persoonattomilta soittolistoilta tai radioasemien yllätyksettömistä hittikavalkadeista. Hieman yllättäen vastaus löytyykin televisiosarjojen tunnusmusiikeista ja soundtrackeilta. Tämän syksyn ehdottomasti puhuttelevin tuttavus on Lera Lynn, jonka tumma sointi tulee tutuksi True Detectiven toisen kauden myötä.
Hämyinen baari, kaksi miestä keskustelemassa elämästä ja kuolemasta, taustalla nainen laulamassa kitaran säestyksellä. Nainen on Lera Lynn, ja edellä kuvailtu tilanne toistuu useasti HBO:n hittisarjan True Detectiven toisella kaudella. Muutenkin amerikkalainen folk ja americana-musiikki sopivat mainiosti sarjan pysähtyneeseen tunnelmaan. Ensimmäisen kauden tunnusmusiikki, The Handsome Familyn Far From Any Road, kertoi heti, millainen mielenmaisema sarjassa on.
Vaikka itse Leonard Cohen esittää True Detectiven toisen kauden tunnuskappaleen Nevermind, sen suurimmaksi laulajatähdeksi nousee laulaja-lauluntekijä Lera Lynn.
Netin keskustelupalstoilla kysellään, miksei Lynnin kappale The Only Thing Worth Fighting For ole koko sarjan tunnuskappale. Jotain erityistä taikaa tuossa kappaleessa onkin, sillä se on kerännyt yli 35 miljoonaa katselua ja kuuntelua sosiaalisessa mediassa. Lynnin tumma ääni luo sarjaan surumielistä ja hieman alistuvaakin tunnelmaa. Yhdessä tuottaja T Bone Burnettin ja laulaja-lauluntekijä Rosanne Cashin kanssa tehty soundtrack ei ole mikään ilon esiinmarssi, vaan tuo esiin elämän nurjat sävyt.
Lynn laulaa taustalla, kun päähenkilöt käyvät juonen kannalta merkityksellisiä keskusteluja baarissa. Jo kappaleiden introissa voi kuulla synkkyyden ja maagisuuden, mutta viimeistään naisen äänensävy vangitsee kuulijan mielenkiinnon. Tuntuu siltä, että Lynnissä itsessään on piilossa jotakin sellaista pimeyttä, josta kuulijan on saatava tietää lisää.
Lera Lynn on laulutekijänä muutakin kuin masentavan kantabaarin laululintunen.
Lynnin tuotantoon pääsee tutustumaan esimerkiksi Spotifyssa. True Detectiven musiikin lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi albumia: The Avenues vuonna 2014 ja Have You Met Lera Lynn vuonna 2012. Näistä The Avenues on ainakin osittain omaelämäkerrallinen. Synkistä, rakkauteen pettyneistä lyriikoista huolimatta sen jatsahtava sointi on hetkittäin jopa elämäniloinen. Debyttialbumi Have You Met Lera Lynn taas tuo mieleen vahvasti Amy Winehousen ensimmäiset albumit.
Tammikuussa ahkerasti Amerikassa keikkaileva Lynn saapuu Eurooppaan Lontoon ja Leedsin esiintymisten verran. Jos sattuu törmäämään hänen konserttiinsa, kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, sillä jotakin todella kiehtovaa tässä naisessa on.