Suomessa on peloteltu eläkepommilla jo vuosikaudet. Taajuuden selvityksestä ilmenee, ettei pelottelu ole ollut turhaa.
Ensimmäinen kartta kertoo, miten suuri osa väestöstä oli eläkkeellä Tilastokeskuksen uusimmassa tilastossa 31.12.2011. Tummanpunainen tarkoittaa eläköityneimpiä kuntia. Sen jälkeen kunnat tulevat järjestyksessä eläköitymisjärjestyksessään vaaleanpunainen, keltainen ja vihreä. Kuntakohtaiset tilastot saa jokaisesta kolmesta kartasta klikkaamalla kuntaa kartalta.
Läntinen maailma on jo vuosikymmeniä pelännyt tilannetta, jossa työssäkäyvien määrä vähenee ja eläkeläisten määrä lisääntyy.
Samalla yhteiskunnan perusasioiden, kuten vanhustenhuollon, hoitaminen vaikeutuu, kun entistä pienempi työssäkäyvien joukko hoitaa entistä suurempaa eläkeläisten joukkoa.
Nyt yhdestä länsimaisen yhteiskunnan suurimmista huolista on tullut Suomessa todellisuutta.
Vaikka suuret ikäluokat ovat vasta pikkuhiljaa siirtymässä kohti eläkeikää, jo nyt Suomessa on kuntia, joiden asukkaista yli 40 prosenttia on eläkkeellä. Erityisesti ilmiö on syrjäseutujen ongelma: kun vilkaiseekin ylläolevaa karttagrafiikkaa, huomaa, että erityisesti Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen kunnat ovat jo nyt muuta Suomea selvästi eläköityneempiä.
Syrjäseutujen lisäksi väestön ikääntyminen tuntuu myös muualla Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Limingassa kuntalaisista alle 15 prosenttia on eläkeläisiä.
Helsingissäkin eläkeläisiä on 19 prosenttia asukkaista.
Toinen kartta kertoo, miten suuri osa kunnista teki muuttotappiota Tilastokeskuksen uusimmassa tilastossa 31.12.2012. Luvut ovat prosenttilukuja siitä, kuinka paljon muuttovoitto tai -tappio oli vuonna 2012: esimerkiksi 2 prosenttia muuttotappiota 2 000 asukkaan kunnassa tarkoittaa 40:ää henkilöä. Tummanpunainen väri on suurimmilla muuttotappiokunnilla, vaaleampi punainen muilla muuttotappiokunnilla. Keltaisesta eteenpäin kunnat tekivät muuttovoittoa.
Väestön ikääntyminen keskittyy erityisesti muuttotappiota tekeviin paikkakuntiin, joissa palvelut ja samalla myös yritykset vähenevät. Samalla nuorempien ikäluokkien on entistä hankalampi saada töitä.
Ja kun nuorten ikäluokkien on entistä hankalampi saada töitä kotiseuduiltaan, katse kääntyy paikkakunnille, joista töitä löytyy.
Kierre on valmis. Kuntien jäljelle jäävä väestö ikääntyy entisestään, kun nuoriso ja lapsiperheet katoavat naapuriin. Samalla on vaikea arvioida, onko ikääntymisen kierre seurausta muuttotappiosta vai muuttotappio seurausta ikääntymisestä.
Jotain kertoo kuitenkin jutun toinen kartta. Siitä selviää, että vain vajaa kolmannes eli 86 kuntaa Suomen 320 kunnasta teki viime vuonna muuttovoittoa. Suurinta tappiota tehtiin nimenomaan paikoissa, joissa väestö ikääntyi ja eläköityi.
Eivätkä lukemat ole vähäisiä. Esimerkiksi eteläpohjalaisen Isojoen kunnan muuttotappio oli pelkästään viime vuonna 2,7 prosenttia. Prosenttiluku tarkoittaa 2 470 asukkaan kunnassakin 66 asukasta eli yhden keskisuuren yrityksen verran väkeä.
Kolmas kartta kertoo kuntien tuloista yhtä tulonsaajaa kohti Tilastokeskuksen uusimmassa tilastossa 31.12.2011. Tummanpunainen väri on kunnilla, joissa verotulot olivat pienimmät. Sen jälkeen tulevat vaaleanpunainen, keltainen, vaaleanvihreä ja vihreä. Mitä tummemmalla punaisella kunta on karttaan laitettu, sitä huonommin sillä menee: kun kunnan verotulot pienenevät, sitä vaikeampi sen on hoitaa tehtäviä, kuten peruskoulua tai terveydenhuoltoa, mitä sille on annettu.
Kahdesta edellisestä kartasta välitön seuraus on se, mitä tulee kolmanteen karttaan. Kun väestö ikääntyy ja muuttotappio kiihtyy, kuntien verotulot laskevat.
Samalla nimi eläkepommi konkretisoituu. Nimi juontaa juurensa nimenomaan väestön ikääntymisestä johtuvista talousongelmista.
Kartan toisessa ääripäässä on Espoon keskeltä löytyvä Kauniainen ja toisessa ääripäässä keskisuomalainen Kivijärven kunta. Ensimmäisen verotulot vuonna 2011 olivat noin 56 000 tulonsaajaa kohti, jälkimmäisen vajaat 18 500.
Kun esimerkiksi Kivijärven 1 300 asukkaasta peräti 40 prosenttia on eläkeläisiä, ei tarvitse ihmetellä, miksi väestön vanhenemista on pelätty vuosikymmenet. Jos eläköitymisen vääjäämätön seuraus on verotulojen lasku, ei kunta pysty hoitamaan palveluja, joita tarvittaisiin vanhenevan väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Vaikka ajatus ei ole uusi, tämän artikkelin karttagrafiikoissa eläköitymisen vaarat muuttuvat entistä todellisemmiksi.
Kehitys ei ole myöskään varsinaisesti pysähtymässä. Kun viime vuonna 18,8 prosenttia suomalaisista oli yli 65-vuotiaita, Tilastokeskuksen ennusteessa yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2030 on jo 25,6 prosenttia.
Vuonna 1990 vastaava luku oli 13,5 prosenttia.
Ero on suuri, monen mielestä jopa hälyttävä. Varsinkin sen vuoksi, että päätökset ikääntyvän Suomen kunnostamiseksi ovat edelleen tekovaiheessa.
