Suomi oli ja on ehkä vieläkin maa, jossa amerikkalainen unelma on todennäköisemmin saavutettavissa kuin Amerikassa. Onko Suomi sitä enää tulevaisuudessa?
Ainakin periaatteessa kaikilla suomalaisilla on lähtökohdista riippumatta yhtä hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä ja menestyä työmarkkinoilla.
Tämän on mahdollistanut suomalainen koulutusjärjestelmä, jota ollaan nyt hallituksen toimesta ajamassa alas.
Ilmainen koulutus ja opintotuki ovat antaneet huonommistakin lähtökohdista ponnistavalle nuorelle mahdollisuuden korkeakoulututkintoon. Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, tämä uhkaa muuttua.
Hallitus aikoo leikata korkeakouluopiskelijoiden tuesta noin neljänneksen, mikä pakottaa yhä useamman ottamaan opintolainaa. Opintolainassa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta kun nykypäivänä koulutus ei takaa varmaa toimeentuloa, lainan ottaminen tuntuu monesta ymmärrettävästi pelottavalta.
Nykyinen 336 euron arvoinen opintotuki ja 201 euron asumislisä riittää Helsingissä asuvalle opiskelijalle harvoin edes vuokraan.
Aidosti päätoiminen opiskelija on pääkaupunkiseudulla harvinaisuus. Siksi moni tuskaileekin opintotuen tulorajoja, jotka nousivat muutama viikko sitten otsikoihin, kun Kelan karhukirjeet kolahtelivat postiluukuista.
Edellä mainitut ongelmat vain kasvattavat merkitystään opintotukea leikkaamalla. Sen sijaan opintotuen lakkauttaminen ratkaisisi monta pulmaa.
Tässä ei kuitenkaan tarkoiteta kokoomusnuori Aleksi Tolvasen ideaa opintotuen lakkauttamisesta, vaan opintotuen korvaamista perustulolla.
Julkisuudessa liikkuneiden arvioiden mukaan jokaiselle täysi-ikäiselle maksettava täysi perustulo (joka johtaisi muiden etuuksien lopettamiseen) olisi noin 800 euroa kuukaudessa.
Summa ylittäisi roimasti nykyisen opintotuen, eikä tulorajoja tarvitsisi enää miettiä.
Mitään täyttä haihattelua perustulo ei ole, sillä hallitus on jo käynnistänyt perustulokokeilun valmistelut.
Sääli vain, ettei näin iso muutos synny hetkessä. Perustuloa on realistista odotella aikaisintaan 2020-luvulle. Sitä ennen opiskelijat joutunevat kärvistelemään yhä pienemmillä tuilla.
Kyse on pohjimmiltaan arvovalinnasta. Jos Suomessa halutaan jatkossakin taata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä, perustulo olisi oiva ratkaisu.
Kuva: Riina Nygrén
Kirjoittaja on Taajuuden päätoimittaja, jonka kahden viikon välein ilmestyviä kolumneja voi lukea täältä.
