Yö junassa

Kello 18.52 pikajuna 265 lähtee Helsingistä. Ensimmäinen pysäkki Pasilassa on pitkä. Ilmalan varikolla pikajunan kyytiin heitetään autovaunu, koska iso osa yöjuniin matkaavista on autoilevia lapsiperheitä. Vaikka ilman autoakin pärjää, moni ottaa ilolla vastaan mahdollisuuden automatkasta.

Jari Hautamäki on yöjunakyydin ensimmäinen kuljettaja ja pitkän yön yksi viidestä kuskista. Tampereelle kello 21.38 saakka junaa kuljettavan Hautamäen toimistoon pääset kurkistamaan tämän jutun lopussa löytyvästä videosta. Videolla 32 vuoden työuran tehnyt mies kertoo myös työnsä iloista ja suruista.

Kello 23.57 juna on saapumassa Seinäjoelle. Viimeisestä vaunusta löytyy kolmen hengen tyttöporukka. Sanna Mäntyniemi, Paula Baas ja Inka Mikkonen ovat matkalla Rovaniemelle. Edellisenä yönä he matkasivat Rovaniemeltä Tampereelle teatteriin. Mäntyniemen mukaan kahden yöjunareissun aikana on nukuttu ”ehkä puoli tuntia”.

Kun kello lyö Kokkolan jälkeen kaksi, jopa yöjunasta tulee makuuvaunu. Silloin ravintola on pari tuntia kiinni ravintolavaunun myyjän lepohetken vuoksi.

Vaikka Kokkola ja Ylivieska enteilevät sadepiskoja, viimeistään Oulussa viideltä aamulla sää on muuttunut sateiseksi. Junasta poistuville se tietää sadepiskojen välttelyä, junassa pysyville hankaluuksia nähdä ikkunoista ulos.

Oulun jälkeen myös ravintolavaunun myyjän Iida Kaartisen kahden tunnin lepohetki on ohi. 20-vuotias kemiläinen sanoo opiskelevansa kokiksi. Ravintolavaunussa nuori nainen on työskennellyt vuoden ajan. – Kun tulee yövuoroja, niin onhan se rankkaa, kun rytmi vaihtuu aivan toiseksi. Asiakkaat ovat kuitenkin pääasiassa mukavia.

Rovaniemellä iso osa matkaajista lähtee pois. Niin tekee myös Koivumäen perhe. Tuire, 3,5-vuotias Fanny ja Tero lähtevät Rovaniemeltä yksivuotiaan Aavan kanssa vielä autoilemaan. – Onhan tämä lasten kanssa aivan lottovoitto, kun voi nukkua junassa ja vasta täältä lähteä ajamaan kohti Leviä, Tero virnistää.

Myös Rovaniemeä voi pitää Pikajuna 265:n eräänlaisena päätepysäkkinä: 13 tunnin matkan jälkeen muun muassa veturi vaihdetaan toiseksi. Yhdeksältä juna jatkaa matkaansa ruskan keskellä, eikä tarvitse ihmetellä, miksi postikorttimaisemissa matkanteko maistuu vielä 2010-luvullakin. Juna on ennen kaikkea elämys.