Suolatankki. Rentoutuskellunta. Aistideprivaatioallas. Lapsella on monta nimeä, mutta tekniikka on aina sama: aistiärsykkeiden poistaminen. Miltä tuntuu kellunta suolatankissa vain omat ajatukset seuranaan?
Tätä maailmalla suhteellisen suurta suosiota nauttivaa menetelmää voi kokeilla astumalla vedellä täytettävään tankkiin, josta tulee ääni- ja valotiivis sisäänkäyntiluukun sulkeuduttua. Malleja on useita erilaisia ja ne näyttävät parhaimmillaan futuristisilta ja posliinisilta kapseleilta. Tankkiin laskettu, 36 asteeseen lämmitetty vesi on erittäin suolaista, tarkoituksenaan kannatella kellujan kehoa – täten luoden leijuvan ja painovoimattoman olotilan. Ja koska tankkiin ei pääse valoa, eikä kelluja kuule ulkomaailmaa korvien levätessä vedenpinnan alapuolella, ovat ärsykkeet ulkomaailmaan poistettu. Tätähän täytyy kokeilla!
Suomesta löytyy muutamia yrityksiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden kiinnostuneille, ja yksi näistä on Floating Helsinki, jonne varasin tunnin mittaisen kellunta-ajan. Muualla maailmassa, etenkin Amerikassa, on aistideprivaatiotankeista tullut varsin tuottava bisnes: tätä on siivittänyt varmasti vaihtoehtolääketieteellisten hoitomuotojen kasvanut suosio, sekä useiden nimekkäiden henkilöiden positiiviset kertomukset kelluntakokemuksistaan. Näistä tunnetuin lienee Suomessakin Pelkokerroin-ohjelmasta tuttu juontaja ja koomikkonäyttelijä Joe Rogan, joka on avoimesti puhunut nykyisessä keskusteluohjelmassaan varsin värikkäin lausein kellunnan hyödyistä. Rogan vertaa kokemusta lähes huumaavaksi psykedeeliseksi kokemukseksi, jota voi käyttää työkaluna uusien ideoiden luomiseen tai ongelmien ratkomiseen.
Kelluntaa kokeilleilla ihmisillä riittääkin huimia tarinoita: vahvoja hallusinaatioita, transsia, unia, ruumiista irtautumista, aistiharhoja ja ajantajun katoamista.
Aistideprivaatiota on kokeiltu lukuisissa eri viritelmissä, joista yksi tunnetuimmista on Minneapolisissa sijaitseva ”maailman hiljaisin huone”, joka imee äänen itseensä 99,99 % tehokkuudella, aiheuttaen vierailijoille hallusinaatioita ja äärimmäisen epämukavaa oloa jo lyhyen ajan sisällä. 45 minuuttia kammion hiljaisuudessa on tämän hetkinen ennätys.
Aistideprivaatiotankin kehitetti vuonna 1954 biofysiikkaan ja neurofysiologiaan erikoistunut tohtori John C. Lilly, aikeinaan eristää aivot ulkoisilta ärsykkeiltä. Hän vaikuttui myös syvästi ensimmäisistä kokemuksistaan luomassaan aistideprivaatioympäristössä. Ihmismielen reaktiosta aistiärsykkeiden kadottua on sittemmin tehty lukuisia artikkeleita, tieteellisiä kokeiluja, elokuvia ja dokumentteja.
Floating Helsingin perustaja, iloinen ja energinen Mikko Kemppe kertoo minulle kiinnostuneensa kehon ja mielen parantamisesta jo 15-vuotiaana. Hän vietti Amerikassa 12 vuotta työskennellen assistenttina luennoitsija-kirjailija John Grayn perustamassa hyvinvointikeskuksessa, jossa järjestettiin seminaareja hengellisyydestä, terveydestä ja ravinnosta tarjoten myös tilaisuuden tutustua erilaisiin laitteisiin ja menetelmiin, kuten happikylpyihin, infrapunasaunaan tai tärinälaitteisiin.
Suomeen palattuaan hän perusti salsa-tanssitunteja tarjoavan keskuksen ja osti Virosta tanssikoulun takahuoneeseen aistideprivaatiotankin. ”Virossa kokeilin kellumista ensimmäistä kertaa. Kokemus oli erittäin mieluisa. Tiedän paljon meditaation hyödyistä ja harrastan sitä aktiivisesti. Tankissa pääsin erittäin syvään meditatiiviseen tilaan jo 15 minuutissa, kun normaalisti vastaaviin sfääreihin pääsemiseen menee helposti jopa 2,5 tuntia!”
Tankki on erittäin uniikki laite: se pitää sisällään paljon elektroniikkaa ja suodattaa veden jokaisen käyttökerran jälkeen UV-valolla varustetun puhdistusjärjestelmän kautta. Lämmitettyyn veteen laitetaan satoja kiloja Epsom-suolaa.
On aika pulahtaa altaaseen!
Suihkun kautta käy tie äärimmäisen miellyttävään ja lämpimään veteen. Altaassa ollaan yleensä alasti, mutta se ei ole välttämätöntä. Tankki on mukavan iso ja siellä mahtuu kellumaan helposti pidempikin ihminen osumatta seiniin tai päätyihin.
Kun altaaseen asettuu kellumaan ja sulkee kannen ulkomaailmaan, alkaa totuttelu uuteen ympäristöön: hetken jälkeen vesi alkaa tuntua osalta itseään ja tunto raajoihin katoaa vähitellen.
Alku on ensin hieman hankalaa, sillä kokemus on hyvin erilainen mitä alun perin kuvitteli sen olevan. Oletusarvot olisikin hyvä riisua ennen kokemusta. Näennäisen painovoimaton tila valtaa kehon ja koska valoa tai ulkoisia ääniä ei kuulu, vajoaa hyvin nopeasti omiin ajatuksiinsa ja raukeaan olotilaan. Tunti altaassa tuntuu vierähtävän hyvin sutjakasti ja pois astuessaan tervehtii jälleen painovoimaa aluksi hieman huojuen. Olotila on kuitenkin mitä rentoutunein, ja iho tuntuu saaneen suolavedestä uutta elinvoimaa.
Kempen mielestä kokemus on aina erittäin subjektiivinen: ”Reaktioita ihmisiltä on tullut monenlaisia: Mielenkiintoisimmat palautteet saan ihmisiltä, jotka harrastavat meditaatiota ja/tai joogaa. He raportoivat syvistä meditatiivisista olotiloista, kun taas he, jotka tulevat kellumaan tietämättä asiasta paljoakaan, pitävät kokemusta vähintään rentouttavana ja hyvänä apuna esimerkiksi lihas- ja selkäkipuihin. Suosittelenkin kokemusta etenkin stressistä kärsiville ihmisille, sillä tankissa olet täysin rauhassa ulkopuolella vallitsevista ärsykkeistä ja kiireestä. Mikään Linnanmäki ei kuitenkaan ole kyseessä, eikä välttämättä kannata odottaa huimia visioita – vaikka voihan niinkin tietysti joidenkin kohdalla käydä!”
Allekirjoittaneenkin täytyy myöntää, että mielikuvitus oli jo varautunut Avaruusseikkailu 2001-tyylisiin visuaalisiin spektaakkeleihin – yhtään kokemusta kuitenkaan vähättelemättä.
Kellujat, jotka kärsivät suljetun paikan kammosta, eivät ole yksimielisesti tunteneet oloaan tukalaksi, vaikka ajatus pimeästä, ja suljetusta ympäristöstä saattaa olla jo etukäteen ahdistava. Kellua voi toki myös valon kanssa, jonka saa päälle tankin sisäpuolelta.
Hetken kokemusta pohdittuani ja ulos auringonvaloon astuessani olo on kuin syvästä ja pimeästä, mutta turvallisesta, kehdosta heränneenä. Ensimmäisellä kokeilukerralla hämmentävään olotilaan totuttelu kestää kuitenkin aikansa, joten mahdollisella toisella kerralla uskon kokemuksen olevan vielä antoisampi – nyt kun tietää miltä tuntuu olla eristyksissä kaikesta muusta, seuranaan ainoastaan oma mieli ajatuksineen.
