Ensi valtuustokaudella päätetään siitä, jatkuuko Malmin lentokentän toiminta nykyisellään. Asia jakaa kuntavaaliehdokkaiden mielipiteet.
Narinkkatorilla on menossa kiireinen päivä. Aurinkoisessa, mutta kylmässä säässä vaalimainoksiaan jakavat yhdeksän eri puolueen edustajat ja ehdokkaat. Kävimme kyselemässä kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä erääseen ajankohtaiseen ja keskustelua herättävään aiheeseen: Malmin lentokenttään ja sen tulevaisuuteen.
Kentän historia lyhyesti
Lentoaseman avajaiset pidettiin 15. toukokuuta vuonna 1938, ja se mahdollisti lentomatkustamisen Helsingistä ulkomaille. Sotavuosina Malmi oli ilmavoimien käytössä, ja se luovutettiin liittoutuneiden valvontakomission käyttöön sotien päätyttyä. Valvontakomission käytöstä kenttä palautettiin takaisin loppuvuodesta 1946. Kun Seutulaan valmistui Helsinki-Vantaan lentoasema vuonna 1952, siirtyi Malmi osittain yleisilmailu-, sekä koulutuskäyttöön. Kansainvälistä huomiota kenttä sai vuonna 1987, kun nuori saksalainen idealisti Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lentomatkalleen kohti Moskovan Punaista toria.
Säilytetäänkö vai rakennetaanko?
Kentästä on käyty keskustelua jo vuosien ajan, ja se jakaa mielipiteitä puolin ja toisin. Jotkut puoltavat kentän säilyttämistä nykyisellään yleisilmailukäytössä, kun taas toiset ovat vahvasti alueen asuntorakentamisen kannalla.
Vihreiden Otso Kivekäs oli ensimmäinen haastattelemamme kuntavaaliehdokas. Hän sanoi olevansa ehdottomasti alueen rakentamisen kannalla. Kivekäs mainitsi alueen tuovan asuntoja noin 25 000 ihmiselle. Hän sanoi myös, että vanhat, suojellut lentokenttärakennukset tulisi ilman muuta säästää. Vasemmistoliiton Annikki Kaikkonen jatkoi samalla linjalla, todeten, että pääministeri Juha Sipilän kommentti Malmin säilyttämiseen liittyen oli lähinnä kiusallinen. Hänen mielestään ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi, että pääministeri luovuttaisi korvaavaksi vaihtoehdoksi Santahaminan alueen.
Jokaisella haastatellulla ehdokkaalla oli asian suhteen selkeä kanta, ja monta asiaa otettiin esille. Esimerkiksi lentokentän alueen suopohjainen maaperä jonne rakentaminen vaatisi laajamittaista paaluttamista, mainittiin useasti. Maaperä-asiassa vertailun kohteeksi otettiin Arabianrannan seutu, jossa vanhat asuinrakennukset ovat kärsineet vaurioita vajoamisen takia. Myös Östersundomin kaavoittamaton alue otettiin esille, kun kysyimme vaihtoehtoisista paikoista asuinrakentamiselle.
Piraattipuolueen Jani Someron mielestä Helsingin tulisi käyttää jo ennalta valitut alueet ensin, ja näin ollen säästää Malmi. Hän kertoi itse olevansa rakentamisen kannalla, tosin hän totesi myös oman puolueensa kansalaisvaikuttamista puoltavan ohjelman allekirjoittaneena taipuvansa säilyttämisen puolelle, mikäli ihmiset sitä haluavat.
Helsinkiä vaivaavaan asuntopulaan otettiin kantaa muutenkin kuin vaihtoehtoisten, rakennuskelpoisten alueiden suhteen. Kokoomuksen ehdokas Atte Kaleva otti esille VR:n varikkoalueen Ilmalassa ja totesi että se voitaisiin joko siirtää Keski-Uudellemaalle, tai että sen päälle voisi myös rakentaa. Hän myös mainitsi Malmin tärkeänä koulutuspaikkana lentokapteeneille ja perämiehille, sekä sanoi sen olevan tärkeä kohde myös viranomaisilmailulle. Kaikista Narinkkatorilla haastattelemistamme ehdokkaista kolme puolsi rakentamista, ja kuusi alueen säilyttämistä.
Malmin lentokentän kohtalosta tullaan päättämään ensi valtuustokaudella. Yleisilmailutoiminta jatkuu kaikesta huolimatta edelleen. Finavia lopetti kentän operaattorina vuodenvaihteessa, jonka jälkeen vastuu lentokentän toiminnasta siirtyi Malmin Lentokenttäyhdistys ry:n vastuulle.
