Vuoden 2017 kuntavaaleissa valitaan 85 valtuutettua, jotka käsittelevät Helsingin kaupungin asioita seuraavan neljän vuoden ajan. Edellisissä vaaleissa valtuustoon valituista noin viisi prosenttia oli alle 30-vuotiaita.
Nuorilla on useita erilaisia keinoja vaikuttaa Helsingin kaupunginvaltuustossa päätettäviin asioihin.
”Äänestäminen on tietysti meidän edustuksellisen demokratian prosessissa tärkein ja keskeisin tapa vaikuttaa. Meillä on myös erikseen nuorten aloitteet, ne saavat ohituskaistan tavallisiin kuntalaisaloitteisiin nähden”, mainitsee Helsingin kaupunginkanslian hallintopäällikkö Antti Peltonen.
Nuorten aloitteet ovat erityisiä kuntalaisen aloitteita, joiden tekemisessä nuorisotoimi avustaa. Kaikki nuorten aloitteet käsitellään valtuustossa, vaikka ne kuuluisivat jonkin alemman tason toimivaltaan. Tavallisista kuntalaisaloitteista valtuusto käsittelee vain ne, jotka kuuluvat valtuuston toimintaan. Myös oma aktiivisuus järjestöissä ja ryhmissä on tärkeä osa vaikuttamista.
“Kaupunki on pullollaan kaupunginosayhdistyksiä ja tietysti puolueet ovat itsessään omia ryhmiä. Lisäksi koulujen oppilaskuntatyön kautta pystyy vaikuttamaan. Oma aktiivisuus on järjestelmää tärkeämpi keino vaikuttaa. Nuorilla on keinoja olemassa”, Peltonen jatkaa.
Helsingissä alle äänestysikäisilläkin on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Ruuti on vuonna 2011 perustettu nuorten vaikuttamisjärjestelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan helsinkiläisten nuorten äänen kuuluminen kunnan päätöksenteossa. Helsingin kaupungin kaikki hallintokunnat ovat sitoutuneet järjestelmään.
“Se on meidän vastine nuorisovaltuustolle. Joka vuosi Ruudin ydinryhmä valitaan vaaleilla,” kertoo Peltonen.
Alle kolmannes nuorista käytti äänioikeuttaan vuonna 2012
Kaikkien nuorten aikuisten ei kuitenkaan tarvitse osallistua päätöksentekoon itse, äänestämällä vaikuttaminen on silti tärkeää. Ylen uutisen mukaan vuoden 2012 kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan.
”Äänestysprosentista huolimatta valta ja valtuustopaikat jaetaan aina. Jos jättää äänensä käyttämättä, silloin ei periaatteessa ole oikeutta purnata. Jokainen ääni on tärkeä, erityisesti kuntavaaleissa. Koska näissä vaaleissa päätetään nuoriakin koskevista asioista. Nuorten ääni vaikuttaa siihen, millaista elinvoimaa kunnassa ylläpidetään. Kun nuoret tekevät viisaita valintoja, on mahdollista vaikuttaa kuntien toimintaan ihan eri tavalla kuin nykyään”, kommentoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka.
Kuntavaaleja on Suomessa perinteisesti pidetty henkilövaalina. Suuri osa niin nuorista kuin aikuisistakin valitsee ehdokkaansa henkilön perusteella. Äänestäjän kannattaa tutustua ehdokkaisiin ennalta ja miettiä mitä ehdokkaat todella lupaavat.
Teksti, kuvat ja video: Sami Hakala ja Katri Ojanen
