Helsingin edustalla sijaitseva mystinen Isosaari on toiminut maamerkkinä ja tukikohtana merenkulkijoille ja kalastajille 1600-luvulta saakka. Ensimmäiset vakituiset asukkaat muuttivat saarelle 1700-luvulla. Myöhemmin Isosaari oli olennainen osa Keisari Pietari Suuren merilinnoitusta. Saari säilyi myös itsenäisen Suomen aikana sotilaskäytössä aina vuoteen 2012. Nyt saari on matkailuvaltti, jonka ympärillä viihtyvät myös merieläimet.
Yli sata vuotta linnoituskokonaisuuden rakentamisen jälkeen Isosaari valittiin vuoden 2017 kotimaiseksi matkailukohteeksi yhdessä muiden Helsingin matkailusaarten kanssa. Suomen Saaristokuljetus Oy oli avannut saman vuoden kesällä merilinjan Helsingin Kauppatorilta saareen, mutta tammikuussa 2018 Isosaari avattiin myös talvivirkistyskäyttöön. Ennen merilinjan avaamista saari on ollut suljettu sotilassaari, tutkimuskeskus ja omavarainen kyläyhteisö.
Avajaispäivän aamuna Kauppatorilta lähtee noin kolmekymmenhenkinen ryhmä uteliaita vieraita ja henkilökuntaa jäänmurtajalla kohti Isosaarta. Oikeastaan kyseessä on kelirikkoalus, mutta mainostettu jäänmurtaja kuulostaa kieltämättä paremmalta. Matka saareen on jo itsessään kokemus, ja useat vieraat viettävät sen aluksen kannella, vaikka kannen alla lämpimässä olisi hyvin tilaa. Kiinnostuneet pääsevät tutustumaan myös aluksen ohjaamoon, ja rohkeimmat jopa tarttumaan hetkeksi aluksen ruoriin.
Aluksen virallisena kapteenina toimii Suomen Saaristokuljetus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg.
”Isosaari vuokrattiin käyttöömme viime keväällä ja olemme suunnitelleet saarelle ympärivuotista toimintaa. Tämä on aivan eri juttu talvella kuin kesällä, aivan eri rauhallisuus ja hiljaisuus. Oikeastaan jos et ole omistanut jäissä kulkevaa alusta, aiemmin ei ole ollut hirveän hyviä mahdollisuuksia mennä ulkosaaristoon katsomaan minkälaista siellä on.”
Isosaari sijaitsee Suomenlahdessa noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta etelään. Matka taittuu puolessa tunnissa. Pinta-alaltaan saari on noin 76 hehtaaria.
Heti maalle päästyä saarella pystyy aistimaan rauhanomaisen tunnelman ja historiallisuuden. Isosaaren korkein kohta on 15 metriä merenpinnan yläpuolella, eli korkeuserot ovat huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi Suomenlinnassa tai Vallisaaressa. Välillä Santahaminasta kantautuu vetten yli ampumaharjoitusten ääniä, mutta muuten kantakaupungin äänet eivät saareen yllä. Isosaari on osittain metsän peittämä, mutta siellä on tehty paljon hakkuita lähivuosina. Niiden takia saaren keskiosan luonto näyttää talvella osittain karulta.
Aluksen saavuttua perille vierailijoilla on mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle tai tutkia saarta omapäisesti. Itse osallistun opastetulle kierrokselle, jonka oppaana toimii asiantunteva Jarmo Nieminen. Hän on tutkinut Helsingin ulkosaaria pitkään. Kierros on hyödyllinen, jos ei ole käynyt saarella aiemmin.
Entisen kyläyhteisön jäljet näkyvät saaressa edelleen.
Talvisin Isosaari on ollut asutuksen kannalta hurja paikka. Koska saari oli etäällä, siitä kehittyi varsin omavarainen. 1960-luvulla saareen rakennettiin rivitaloasuntoja sotilaskantahenkilökunnan ja heidän perheiden tarpeisiin. Rakennukset ovat tällä hetkellä purku-uhan alla. Nykyisin Isosaaressa asuu vakituisesti enää yksi henkilö. Saaresta löytyy edelleen myös kyläyhteisön vanha koulurakennus, jossa oli parhaillaan noin parikymmentä oppilasta.
Suomen Puolustusvoimat koulutti rannikkotykkimiehiä Isosaaressa aina vuoteen 2012 asti. Nykyään saaressa on tyhjillään muun muassa vanha kasarmi, torpedokoeasema ja entisiä kasematteja eli tykistöasemia, mutta saaressa on yhä voimassa olevaa tykistöä ja merivartiostoa. Saarta käytetään edelleen myös sotilaalliseen harjoituskäyttöön.
Saarella on myös synkkää historiaa. Sisällissodan jälkeen saaressa toimi punavankileiri, jossa olosuhteet olivat heikot ja vanginvartijoiden käytös epäinhimillistä, jopa raakaa. Vankeja oli leirillä enimmillään 1500. Iso osa vangeista menehtyi saarelle, ja heitä on haudattu joukkohautoihin saaren keskiosaan. Heidän muistokseen saareen on pystytetty punavankien muistomerkki.
Nykyisistä palveluista huomattavin on Upseerikerho, missä aikoinaan järjestettiin toimintaa saaren väestölle. Nykyään kerho toimii ravintolana. Vaihtoehtoisesti vieras voi ottaa saarelle mukaan omat eväät. Piknik saaren rannoilla on varsinkin kesällä hyvin oivallinen vaihtoehto.
Kierros Upseerikerholla saa yllättävän käänteen, kun noin sata metriä saaren rannasta on havaittu harmaahylje. Annamaija Lehvo on paikalla bongaamassa hyljettä.
”Minulla oli tänään ensimmäistä kertaa mahdollista tulla tänne vierailemaan. En ole vielä päässyt kesällä käymään, mutta olen myös innokas talviretkeilijä. Toivoin enemmän jäitä, mutta onhan tämä upeaa näinkin. Hyljettä tässä yritetään juuri bongata, joka nähtiin jo kerran täällä.”
Lehvolle jäi hyvä kokemus Upseerikerhosta.
”Täällä on erinomainen palvelu, ruuat järjestyivät hyvin, vaikka en ollut tilannut mitään etukäteen. Aion erityisesti keväällä tulla uudestaan saareen, kesällä saattaa olla paljon turisteja, että sitä täytyy vähän miettiä.”
Eläinhavaintojen puolesta saari on hyvin mielenkiintoinen paikka. Saarella vierailun aikana näin itsekin ensimmäistä kertaa harmaahylkeen ja merikotkan. Luonnon ystävänä vierailu oli hieno kokemus ja saari näytti miksi se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Talviolosuhteet tekivät vierailusta uudenlaisen kokemuksen.
Toimitusjohtaja Ståhlbergin mielestä avajaispäivä vastasi odotuksia.
”Vastasi erinomaisesti, keli oli hyvin kohtelias ja ensimmäinen päivä onnistunut. Kannattaa tulla vierailulle ehdottomasti. Isosaari on oikeasti iso saari, kuten nimi antaa ymmärtää. Täällä on hyvät palvelut, historiallisia rakennuksia, hienot maisemat ja uniikki elämys, vastaavaa ei oikeastaan muualla ole.”
Tällä hetkellä yleisöristeilyt kuljettavat vierailijoita saareen lauantaisin ja sunnuntaisin huhtikuun loppuun asti. Matka edestakaisin maksaa aikuiselta 25 ja lapselta 12,5 euroa.