Tasan neljä vuotta sitten 11.3.2014 Suomen — ja samalla koko maailman — ensimmäinen ammattikorkeakoulu-speksi, Äkkilähtö, sai ensi-iltansa kulttuuriareena Gloriassa. Speksi, joka yhdisti Metropolia Ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat ja toi heidät lavalle ja kulisseihin luomaan kolme näytöstä. Nyt keväällä ensi-iltansa saa viides METKA:n Speksi ”Vituixmän”.
AMK-speksi-kuume on tarttunut ympäri Suomea. Muun muassa Seinäjoelle, jossa nähtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun, SeAMK:in, speksi sekä Helsingin Haaga-Helia Ammattikorkeakouluun, jonka ensimmäinen speksi saa ensi-iltansa tänä keväänä.
”OMSTART!”
Speksi on interaktiivista musiikki- ja tanssinumeroilla höystettyä opiskelijateatteria, joka juontaa juurensa 1500-luvun Ruotsiin. Speksit ovat varmistaneet paikkansa korkeakoulujen kulttuuritarjonnassa ja -perinteissä. Suomessa toimii tällä hetkellä 30 speksiä. Sekaan mahtuu paljon eri ainejärjestöjen omia speksejä kuin myös poikkitieteellisiä.
Spekseistä puhuttaessa mainitaan aina termi ”omstart”. Omstart on huudahdus, jolla esityksen katsoja voi ottaa osaa esitykseen ja vaikuttaa sen kulkuun. Omstart-huudahdus haastaa näyttelijän toistamaan juuri nähdyn tilanteen uudelleen varioiden. Omstartin perään voi myös lisätä määreen, esimerkiksi ”OMSTART HUMALASSA”, tällöin speksin interaktiivista traditiota kunnioittava speksiteatteri reagoi huutoon ottamalla tapahtumat uudestaan humalatilaa näyttelemällä tai jollain siihen liittyvällä tavalla, kuten ujuttamalla aiheen repliikkeihin. Ja jotta katsojan toive toteutetaan, tulee omstart-huudon olla selkeä, lyhyt ja ytimekäs. Joten ei muuta kuin huutamaan, kun seuraavaa speksiä menet katsomaan!
METKAn Speksi 2016: Palkkahalaaja Kuva: METKAn Speksin Facebook-sivu
Ensimmäinen AMK-speksi
1930-luvulla teekkarit toivat speksin Suomeen ensimmäistä kertaa. Perinne oli vuosikymmenten ajan pelkästään yliopisto-opiskelijoiden toteuttamaa, kunnes vuoden 2013 keväänä eräs sote-alan opiskelija otti yhteyttä METKAan. Tämä sote-alan opiskelija oli Anna Vuoriola (o.s. Järvinen), joka on sittemmin valmistunut Metropoliasta. Vuoriola oli jo pitkään fiilistellyt yliopistopuolen speksi-maailmaa ja ehdotti METKAn hallitukselle ajatusta ammattikorkeakoulu-speksistä. Silloinen hallituslainen, Emma Kataja, innostui ideasta, ja Vuoriolan kanssa he järjestivät ensimmäisen tapaamisen speksistä kiinnostuneille.
”Speksi on minusta yksi siisteimpiä konsepteja ja on ollut mahtavaa olla luomassa jotakin tällaista ammattikorkeakoulukentälle.”
Tapaaminen oli menestys, sillä kiinnostuneita riitti saamaan ydintyöryhmä kasaan. Äkkilähtöä lähtivät tuottamaan Vuoriola ja Aura Päiväläinen, jotka rupesivat rekrytoimaan tekijöitä tiimeihin sekä tekemään alustavia aikatauluja ja deadlineja työryhmille. Tuottajat saivat hyvän diilin Kulttuuriareena Glorialta ja esityspäivät lyötiin lukkoon.
”Mitään valmista projektikaavaa ei tietenkään ollut, vaan kaikki tehtiin kokeilemalla ja ”virheistä oppii” -mentaliteetilla”, Päiväläinen kertoo. ”Koettiin erityisen tärkeäksi ryhmähengen luominen ja tekijöiden sitouttaminen. Pistettiinkin yhteisiin bileisiin paukkuja ja järkättiin mm. kaikille tekijöille yhteinen mökkiviikonloppu, mikä sai paljon kiitosta. Ohjaaja Joonas Luukkalan kämpillä pidettiin myös monet kemut, joita edelleen muistelen lämmöllä.”
Päiväläinen on tällä hetkellä METKAlla töissä ohjauksen ja tapahtumatuotannon asiantuntijana. ”Pyrin kuitenkin pitämään näppini mahdollisimman kaukana Speksistä, jotta voin vain tulla ja nauttia speksitiimin työn hedelmistä.” Hän on toiminut METKAn Speksissä eri rooleissa vuosien varrella. Vuonna 2014 Päiväläinen toimi vastaavana tuottajana, vuonna 2015 näyttelijä ja vuonna 2016 yleisenä tausta-apulaisena.
”METKAn Speksissä on minusta säilynyt sellainen sopiva kotikutoisuus ja tietty sydän tekemisessä, mikä välittyy myös yleisölle. Vaikka tosissaan tehdään, niin ei ole kuitenkaan turhan vakavaa.”
”On ollut ilahduttavaa huomata, että METKAn Speksi on tullut jäädäkseen ja monet haluavat olla useampana vuotena mukana, ja aina myös saadaan uusia innostuneita tyyppejä tekemään. Itselle oli aluksi vaikeaa jättäytyä taka-alalle, kun koki koko projektin sellaisena omanana ”vauvanaan”, mutta en voi muuta kuin olla sanoinkuvaamattoman ylpeä kasvusta ja kehityksestä”, Päiväläinen toivoo ja uskoo, että speksillä on mahdollisuudet olla vieläkin suurempi.
”Toivoisin, että Speksiä saataisiin entistäkin monialaisemmaksi, sillä Metropolia on täynnä vaikka mitä osaajia ja mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ikuinen haaste tuntuukin olevan se, että kuinka tavoittaa ne kaikki 16 500 opiskelijaa ja löytää sieltä juuri ne, keitä tämmöinen kiinnostaa.”
Päiväläisen mielestä Metropoliassa speksi käsitteenä oli — ja on edelleen — aika uusi ja tekijöitä onkin siksi ollut haastavaa saada mukaan.
”Ekana vuonna toki se kärki, että ”hei me tehdään tätä ekaa kertaa ja just SÄ saat olla osana tätä hienoa alkutaipaletta” auttoi paljon.”
METKAn Speksi 2014: Äkkilähtö Kuva: Kosti Vanninen
METKAn Speksi on toiminut suunnannäyttäjänä muille AMK-spekseille. Miltä siis tuntuu olla pioneeri?
”No hienoltahan se tuntuu. Ekana vuonnakin jo toivottiin, että muutkin amkit lähtisivät mukaan ja näinhän on jo päässyt käymäänkin! Speksi on minusta yksi siisteimpiä konsepteja ja on ollut mahtavaa olla luomassa jotakin tällaista ammattikorkeakoulukentälle.”
Oletko tulossa katsomaan Vituixmäniä?
”Todellakin! Viime vuosi oli itselleni ensimmäinen, kun en ollut millään tavalla enää mukana ja olikin ihan superjännittävää nähdä, mitä tekijät ovat saaneet aikaan. Olin ihan pakahtua ylpeydestä ja onnesta! Odotan tämän kevään speksiltä myös ilahduttavaa heittäytymistä ja hauskanpitoa. METKAn Speksissä on minusta säilynyt sellainen sopiva kotikutoisuus ja tietty sydän tekemisessä, mikä välittyy myös yleisölle. Vaikka tosissaan tehdään, niin ei ole kuitenkaan turhan vakavaa.”
Vituixmän
METKAn Speksi on tuonut yleisölle jo neljä toisistaan erilaista tarinaa: Äkkilähtö, Yhdeksän elämää, Palkkahalaaja ja Mikä Mikä-Mikä-Maa?. Tänä keväänä 3.4.2018 ensi-iltansa saa Vituixmän. Näytelmä kertoo supersankaritarinan vailla vertaa: lehdenjakaja Hanneksen paikallaan junnaava arki saa uuden käänteen, kun eräänä päivänä hänen elämäänsä astelee energia-aurojen tutkija ja vastahakoinen mentori, joiden avulla Hanneksesta tulee Vituixmän. Supersankarin elämä ei kuitenkaan ole mutkatonta, sillä oikeuden puolustajan rooli tuo mukanaan niin kaksoiselämän haasteet kuin pahikset maailmanvalloitussuunnitelmineen. Vituixmän kysyy, voiko maailman todella pelastaa epäonnen avulla?
”Mun mielestä Vituixmänin ehdoton vahvuus on sen hahmot ja se hahmokokoelma. Hahmot tuovat esityksen eloon!”
Speksin ohjaa tänä keväänä Nea-Maria Törmänen, elokuva- ja TV-opiskelija Metropoliasta. Hän on valmistunut ylioppilaaksi Kallion lukiosta, jossa hän opiskeli ohjaamista ja ohjasi opintojen aikana kaksi näytelmää. Hän on ollut mukana myös yliopiston speksitoiminnassa. Valtsikan speksiin hän lähti ystävän pyynnöstä viime vuonna.
”Sitten tajusin että hei meillähän olisi ihan oma speksi täällä. Minut valittiin METKAn hallitukseen ja siellä rupesin speksivastaavaksi. Keväällä tein samaan aikaan hallintopuolen hommaa ja olin osana Valtsikan speksin tuotantotiimiä, ja kun Mikä Mikä-Mikä-Maan näytökset loppuivat, halusin mukaan METKAn Speksiin”, Törmänen kertoo. ”Rupesin miettimään mitä mä teen tai mitä mä haluan tehdä, ja ajatteli että olisi virkistävää kokeilla ohjaamista jälleen kaiken tuotantotyön lomassa.”
METKAn Speksi 2018: Vituixmänin näyttelijät ja ohjaaja Kuva: Hanna Kivimäki
Tuottaako viisivuotisjuhlaesitys paineita?
”Paineita tottakai on.” Odotukset ovat korkealla, mutta hyvä puoli Törmäsen mukaan on, ettei hän ole itse aiemmin ollut osana minkään speksin taiteellista prosessia. Omassa päässä ei näin ollen tapahdu minkäänlaista vertailua aiempiin spekseihin. Juhlavuodelta on haettu yliopistopuolen spekseistä tuttua yhteisöllisyyttä, korostettu speksi-perheen tärkeyttä.
”Haetaan vielä enemmän kuin ennen sitä speksi-yhteisöä ja sitä mikä se on. Meillä on muun muassa 5-vuotisjuhlasitsit tulossa, joissa pointti on sekä yhdistää aiemmin METKAn Speksejä tehneitä alumni-tyyliin että tuoda speksiä lähemmäs opiskelijayhdistyksiä, jotta Speksistä saataisiin entistä monialaisempi ja suurempi”, Törmänen kertoo.
Tarkoituksena on tehdä vuosi vuodelta näyttävämpi esitys, ja tänä vuonna tapahtumapaikka vaihtuikin Gloriasta Arabiasaliin. ”Tultiin siihen tulokseen, että ku me ollaan nimenomaan METKAn Speksi ja meillä on täällä Metropoliassa niin hieno tila missä esiintyä, niin tuodaan Speksi tänne!”
Myös paine tehdä kaikki isommin ja paremmin on motivoinut Speksiä ottamaan isompia riskejä ja tekemään muutoksia enemmän kuin aikaisempina vuosina.
Vituixmän on ohjaajansa mielestä siisti ja klassinen tarina, mutta jonka peruselementit ollaan kiepautettu toisinpäin. ”Siellä on ne tutut elementit mistä ihmiset nauttii, kun he tulee katsomaan speksiä, mutta joitain asioita on tehty eri tavalla, yllätyksellisellä tavalla.”
Törmänen uskoo näytelmän huumorin ja tarinan uppoavan yleisöön. ”Mun mielestä Vituixmänin ehdoton vahvuus on sen hahmot ja se hahmokokoelma. Hahmot tuovat esityksen eloon!”
METKAn Speksi 2018: Vituixmän
Esitykset:
TI 3.4. klo 19
TO 5.4. klo 19
PE 6.4. klo 19
LA 7.4. klo 13
LA 7.4. klo 19
Ovet auki tuntia ennen esitystä, jolloin lippuja saa myös ovelta, mikäli niitä vielä on.
Liput:
https://bailataan.fi/#!/
Hinnat:
Alennus 12 euroa (opiskelija, eläkeläinen, varusmies, sivari)
Normaali 15 euroa
Kannatus 20 euroa
Ryhmälippu 10 euroa (min. 8 hlö)
Paikka:
Arabiasali (PopJazz Konservatorio)
Arabiankatu 2, 00560 Helsinki
Artikkelikuva: METKAn Speksi 2017: Mikä Mikä-Mikä-Maa? Kuva: Patrik Tiits
