Tammikuun alussa järjestetyssä Golden Globe –gaalassa osoitettiin huomiota #MeToo-kampanjan esiin nostamalle naisten kokemalle seksuaaliselle häirinnälle pukeutumalla mustaan. Hieno ele saa kuitenkin pohtimaan mustiin pukeutuvaa naista – mitä kiisteltyyn väriin verhoutumisella haluttiin viestiä?
Erityisen pukukoodin losangelesilaiseen tv- ja elokuvamaailman palkintogaalaan oli asettanut yhdysvaltalainen Time`s Up -liike, joka sai alkunsa somen #MeToo-kampanjan myötä. Time`s Up pyysi: näyttelijät, ohjaajat ja muut ammattilaiset, pukeutukaa mustaan!
Tarkoitus oli hyvä. Eleellä osoitettiin arvostusta naisten oikeuksia kohtaan ja kohdistettiin huomiota erittäin laajaan ja järkyttävään ilmiöön: naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään, ahdisteluun ja epätasa-arvoon työelämässä.
Mustiin pukeutuminen oli selvä vastalause. Jäi kuitenkin epäselväksi, mitä sillä haluttiin viestiä. Surua? Voimautumista? Vai kenties jotain siltä väliltä?
Kun kultaiset maapallot oli jaettu, lehtien kommenttikentät täyttyivät anonyymien ihmisten reaktioista. Moni ilmaisi, että ”hautajaiset ovat erikseen.” Varmasti suurin osa ihmisistä, erityisesti vanhempi väestö, liittää mustan synkkyyteen ja suruun. Oliko tämä pukukoodin tarkoitus?
Jos taas kyse oli pelkästä väristä, päähänpistosta, tulee muistaa, ettei musta ole värinä meille neutraali.
Ehkei itse mustiin pukeutuminen, mutta mustiin pukeutuneesta naisesta puhuminen, on länsimaissa aina jollain tapaa latautunutta. Tiedämme termin ”pikkumusta” ja olemme oppineet naistenlehdistä, että musta hoikentaa. Toisaalta uskomme, että olipa kolttu mikä tahansa, musta on aina elegantti, tyylikäs ja varma valinta, seksikkäänäkin pidetty. Itämaisen ajattelun mukaan taas musta on yö, musta on feminiini.
Toki käsitys mustiin pukeutuvasta naisesta on riippuvainen myös ajasta. Se näkyi erityisen hyvin toimittaja Pirkko Arstilan syksyn kohukolumnissa ”Vihjailevat helmat” (ET-lehti, numero 19/2017). Närkästystä herättäneessä tekstissään Arstila muistutti, ettei musta ole väri, vaan turva. Se kuulemma viestii kantajansa halusta piiloutua.
Ei pidä paikkaansa. Vuonna 2018 musta näyttäisi olevan muotiteollisuuden käytetyimpiä värejä, eikä se toivottavasti ole synonyymi piiloutumiselle. Vuonna 2018 nainen voi myös toimia yhteisön luomaa painetta vastaan – siksi muuan Blanca, Barbara ja Mehr jättivät pukeutumatta mustaan Golden Globeissa.
On hyvä, että mustaan pukeutumisen ei enää oleteta olevan merkki massaan sulautumisesta ja maastoutumisesta. Juuri se voi olla kantajalleen voimakkuuden ja itsenäisyyden väri.
Onko joukkopukeutuminen mustiin sitten riittävä keino torjua kaltoinkohtelua? Ehdottomasti ei.
Oikeasti ongelmassa – naisten kokemassa ahdistelussa – on kyse pukeutumista suuremmasta asiasta.
Kuva: Juho Istolainen
