Ammattikorkeakoulujen arvostus näkyy vähitellen myös tekoina. Meneillään on ensimmäinen vuosi, jolloin myös ammattikorkeakoulut ovat saaneet kerätä lahjoituksia ja saavat niiltä valtiolta vastinrahan. Yliopistoilla tämä mahdollisuus on ollut jo vuodesta 2014 asti.
Valtion vastinrahakelpoisen yksityisen rahan eli pääoman kerääminen on ollut ammattikorkeakouluille mahdollista 1.8.2017 alkaen. Rahan kerääminen päättyy vuoden 2018 lopussa, ja opetusministeriö tekee vastinrahapäätökset loppuvuodesta 2018. Silloin selviää, saako Metropolia suurimman mahdollisen vastinrahan: neljä miljoonaa euroa!
Tuire Ranta-Meyer, yhteiskuntasuhteiden johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta, sanoo, että varsinkin nyt, kun ammattikorkeakoulujen budjetista on leikattu niin valtavan paljon, myös ammattikorkeakouluilla pitää olla mahdollisuus lahjoitusten keräämiseen. Vasta, kun lahjoitusten kerääminen on mahdollista pysyvästi ja samoilla ehdoilla yliopistojen kanssa, voidaan puhua tasavertaisesta korkeakoulujärjestelmästä.
Ahkeruus palkitaan lahjoitusten keräämisessäkin!
Yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuire Ranta-Meyer. Kuva: Teemu Hartikainen
Vastinrahaa on jaossa kaikkiaan 24 miljoonaa euroa. Se jakautuu kaikkien ammattikorkeakoulujen kesken suhteessa niiden keräämään pääomaan – ahkeruus siis palkitaan lahjoitusten keräämisessäkin!
”Tässä on vähän tämmöistä kilpailua ammattikorkeakoulujen kesken vielä enemmän kuin yliopistoilla”, naurahtaa Tuire Ranta-Meyer.
Suurin yksittäinen lahjoitus on tänä vuonna tullut Teknologiateollisuudelta. He lahjoittivat kaikkiaan 700 000 euroa Metropolia Ammattikorkeakoululle ja vastaavan summan myös Tampereen ammattikorkeakoululle.
Valtion vastinrahakelpoiset lahjoitukset ovat vastikkeettomia, joten lahjoittaja ei voi esittää erityisiä vaatimuksia rahojen käytöstä. Vain yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan ohjata jollekin tietylle koulutusalalle.
Kyllähän lahjoittaminen on yksi tapa mitata sitä, että onko arvostus vaan puhetta, vai onko se tekojakin.
”Selvästi tekniikan alalle on helpoin saada näitä lahjoituksia, muille aloille se ei ole niin itsestään selvää. Itse ajattelen, että meidän pitää pystyä lunastamaan se väitteemme, että olemme työelämälähtöinen korkeakoulu ja siksi meitä arvostetaan. Kyllähän lahjoittaminen on yksi tapa mitata sitä, että onko arvostus vaan puhetta, vai onko se tekojakin”, pohtii Ranta-Meyer.
”Koko tämä lahjoitusmahdollisuus vahvistaa parhaimmillaan sekä Metropolian toimintaa että sen vakavaraisuutta, ja siinä mielessä varmasti kohdistuu ihan kaikkien eduksi. Uskon myös, että ilmapiiri ja tekemisen henki muuttuvat kaiken kaikkiaan positiivisemmaksi, kun joku saa ison lahjoituksen! Eihän se ole keneltäkään pois, vaan itseasiassa kaikki hyötyvät. Minusta on tosi tärkeää, että hyvä työ tulee nähdyksi riippumatta alasta”, jatkaa Ranta-Meyer
Koulutusleikkaukset näkyvät ammattikorkeakoulujen tekemisessä monella tavalla. Erityisinä huolenaiheina ammattikorkeakouluissa ovat opettajien eläköityminen, materiaalihankinnat ja lähiopetuksen riittävä järjestäminen.
”Ei ole mitenkään itsestään selvää, että jollain ammattilaisella on myös pedagogin sydän, puhumattakaan hyvistä työelämäverkostoista, sanoo Ranta-Meyer ja jatkaa, että kyllä halua olisi jo hyvissä ajoin pystyä rekrytoimaan uusia opettajia kasvamaan konkariopettajien rinnalle.”
”Ei ole kovin suomalainen ilmiö, että korkeakoulut tekevät tällaista varainhankintatyötä.”
Kysyttäessä sitä, olisivatko lukukausimaksut tarpeen rahoituksen järjestämiseen, Ranta-Meyer vastaa: ” Silloinhan ei välttämättä parhaat tai lahjakkaimmat oppilaat pääse opiskelemaan. Ei olisi eettisesti oikein, että lukukausimaksut rajaisivat joidenkin nuorten etenemismahdollisuuksia. Kyllä me Metropoliassa arvostamme tätä suomalaista pitkää koulutusperinnettä ilman lukukausimaksuja.”
Mikko Franck tutustumassa kliinisen hoitotyön simulaatio-opetukseen Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Kuva: Kristiina Ilmanen
”Yksityishenkilöiden lahjoituksia on toistaiseksi ehkä vähän vähemmän kuin mitä olen itse odottanut. Kampanja ei ehkä ole ihan noussut vielä siivilleen, eikä siitä tiedetä tarpeeksi. Onhan se toki yksityiselle henkilölle aika uusi asia, että korkeakoulujakin pitää tukea! Ei ole kovin suomalainen ilmiö, että korkeakoulut tekevät tällaista varainhankintatyötä.”
Viimeisin merkittävistä lahjoituksista tuli 23.5.2018 kapellimestari Mikko Franckilta Metropolian sosiaali- ja terveysalalle.
”Kyllä itse ajattelen että, vähän suurpiirteisempiä suomalaiset voisivat olla tämmöisissä lahjoittamisasioissa, koska yleensä aina saa, kun antaa”, vinkkaa Ranta-Meyer!
Metropolia uusin kampus on rakenteilla Myllypuroon, havainnekuvat elokuussa 2016. Helsingin kaupunki / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy.
