Monet meistä ovat tottuneet jo lapsuudenkodissaan kierrättämään vähintäänkin bioroskat. Lähes kaikista taloyhtiöistä löytyy nykypäivänä mahdollisuus kierrättää biojätteet, pahvit, lasit, metallit ja paperit, mutta muoviroskille omaa pistettä ei vielä monien pihoissa näy. 

Kierrätyksestä puhutaan nyt mediassa ehkäpä enemmän kuin koskaan, mutta kuivien faktojen sijaan on mielenkiintoisempaa tutkia ihmisten tietoisuutta ja tekoja kierrätysaiheeseen liittyen. Miten ihmiset suhtautuvat muovin kierrättämiseen ja ylipäätään kierrättävätkö he? Tämä artikkeli on tehty pääasiassa netissä toteutetun kierrätyskyselyn pohjalta.

Kysyimme netissä ja kadulla vastaan tulleilta ihmisiltä heidän suhtautumisestaan muovin kierrättämiseen. Kyselyyn vastanneista 59% kierrätti muovinsa. Kyselyyn osallistui 71 ihmistä ympäri Suomea. Ikähaarukka oli suuri, jopa 18-72-vuotta.

Yleisimmiksi syiksi jättää muovi kierrättämättä nousi muutama asia ylitse muiden: muovinkierrätyspiste koettiin sijaitsevan liian kaukana, epätietoisuus siitä miten muovi pitäisi kierrättää, sekä kierrätystottumukset; omilleen muutettua asia ei ole käynyt mielessä tai lapsuudenkotonakaan ei ole koskaan kierrätetty.

Jyväskyläläinen sairaanhoitajaopiskelija Tuomas (26) on kierrättänyt muoviroskansa ahkerasti jo kahden vuoden ajan. Hänelle, kuin kyselyn mukaan monelle muullekin muovin kierrättäjälle, on tärkeää kierrättää muovia juuri luonnon vuoksi.

“Kierrättämällä muovi saataisiin uusiokäyttöön ja voitaisiin käyttää fiksummin luonnon resursseja”, kommentoi Tuomas.

Tuomas asuu opiskelija-asunnossa, eikä taloyhtiön pihasta löydy muoville omaa pistettä, toisin kuin kaikelle muulle roskalle. Tuomakselle lähin muovin kierrätyspiste sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä, jonne tulee poljettua yleensä pyörällä. Joskus Tuomas on antanut muoviroskansa vanhempiensa mukaan, jotka myös kierrättävät muovijätteensä.

Tuomaksella on myös omat vinkkinsä muovittomampaan arkeen.

En koskaan ota hedelmille muovipussia, ja muutenkin kauppaan lähtiessä otan aina repun tai kestokassin mukaan. Yritän myös valita tuotteita, joiden pakkaukseen on käytetty mahdollisimman vähän muovia.”

Monet kyselyyn vastanneista kertoivat kierrättävänsä muovia myös siksi, että eivät halua sen päätyvän meriin tai luontoon. Monia vastanneita ahdisti ilmastonmuutos, mutta moni oli oivaltanut, että sitä vastaan voi taistella pienillä elämän valinnoilla – vaikkapa juuri kierrättämällä muovin.

Muovinkierrätys ei kuitenkaan ole mikään ohimenevä trendi, jota vain nuoret aikuiset harrastaisivat. Kyselyn lähes kaikki iäkkäämmätkin vastaajat harmittelivat sitä, kuinka huonosti tiedotetaan olemassaolevista muovinkierrätyspisteistä, jossei sellaista vielä omasta pihasta löydy.

Kyselyn tuloksista voisi tehdä johtopäätöksen, ettei kyse ole niinkään siitä, etteikö muovin kierrätys kiinnostaisi. Hankalaksi koetaan, ettei taloyhtiöllä ole omaa kierrätyspistettä, ei tiedä missä muovin voi kierrättää, tai lähin kierrätyspiste sijaitsee esimerkiksi autottomille tai muuten liikuntarajoitteisille liian kaukana. Lähes kaikki muovin kierrättämättä jättäneet vastaajat kommentoivat voisivansa kierrättää muovin, jos siihen tarjottaisiin paremmat puitteet. Vaikka muovin kierrätyspiste tuleekin lähiaikoina pakolliseksi taloyhtiöihin, koskee tämä vain sitä, jos asukaskunta ylittää 20 asunnon määrän. Muoviroskaa olemme tuottaneet kuitenkin jo pitkään kaikista eniten, joten miksi alamme kierrättää sitä vasta nyt?

Oikeaoppisesta muovin kierrättämisestä voi lukea lisää mm. täältä.