Tutta Särkkä teki pitkän uran unelma-ammatissaan toimittajana muun muassa Seura- ja ET-lehdissä. Hän on päässyt tekemään juttuja aina Kiinan pandoista maanjäristysten ja sotien keskellä oleviin ihmisiin. Ala on kuitenkin muuttunut paljon ja tulee yhä muuttumaan.
Miten päädyit toimittajaksi?
Olen aina ollut utelias, suhtautunut asioihin kriittisesti ja tykännyt kirjoittaa. Uskoin nuorena voivani muuttaa maailmaa tuomalla esiin elämän nurjia puolia ja se tuntui tärkeältä. Pääsin Aamulehteen esiharjoittelijaksi ja heti seuraavana kesänä päästessäni Hämeen Sanomiin hain samalla Tampereen yliopistoon toimittajatutkintoon ja pääsin sisään. Toimittajan työ oli oikeastaan ainoa ammatti, jota saatoin ajatella.
Millaista toimittajan työ oli, kun aloitit?
Teknisesti toki hyvin erilaista, tietokoneitahan ei silloin vielä ollut, jutut tehtiin paperille kirjoituskoneella. Kun 1980-luvun alussa tietokoneet tulivat, tuntui jumalaiselta kirjoittaa koneella juttuja papereiden jälkeen.
Miten toimittajan työ on muuttunut?
Jakelukanavat ja sitä kautta varsinkin kilpailu on lisääntynyt huomattavasti. Nykyään juttujen tekoon ei ole niin paljon aikaa, sillä ne halutaan vain saada nopeasti nettiin ja se näkyy jutuissa virheinä ja huolimattomuutena.
Aiemmin oli myös enemmän aikaa ja rahaa juttujen tekoon. Sain matkustella työssäni ympäri maailmaa, pitkiä juttuja arvostettiin ja jaksettiin lukea enemmän. Noin vuonna 2010 internet alkoi näkyä vahvasti työssämme ja some otti isoa roolia. Se tuntui aluksi farssilta, kun kiire lisääntyi ja rahan käytöstä oltiin tarkempia, säästöjä oli tehtävä. Myös omalla työpaikallani alkoi yt-neuvottelut ja kolmansissa neuvotteluissa päätin jäädä eläkkeelle ja tehdä tilaa nuoremmille.
Miten journalismi tulee muuttumaan tulevaisuudessa?
Koen, että journalismi on jo muuttunut myös lukijoille hankalammaksi. Pitää osata olla kriittinen ja erottaa mikä on faktaa, mikä mainos ja mikä mielipidekirjoitus. Nykyään jokainen voi olla tiedonvälittäjä ja sisällöntuottaja.
Netti kasvaa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa isojen printtilehtien levikki on lisääntynyt. Toivon, että paperilehtiä tarvitaan jatkossakin, jotkut haluavat saada konkreettisen lehden luettavaksi yhä tulevaisuudessakin. Mutta kukaan ei oikein tiedä tulevaisuudesta, tätä alaa on vähän vaikea ennustaa. Sen tosin tiedän, että ala ja toimittajan työ tulevat muuttumaan varmasti jatkossakin.
Suosittelisitko toimittajan työtä?
Ehdottomasti, mutta se vaatii paljon työtä. Toimittajia tarvitaan ja parhaimmillaan se voikin olla unelma-ammatti. Tämä on hieno ja mielenkiintoinen työ, mutta kova koulu, joka on täynnä uusia yllätyksiä ja niihin pitää osata varautua.
