Kotimaisen ruuan syöminen, julkisen liikenteen suosiminen ja lentomatkailun vähentäminen ovat kaikille tuttuja keinoja ekologisempaan elämään, joten nyt listaammekin vähemmän tunnettuja tapoja.
Suomalainen elämäntapa on hyvin kuormittavaa ja jos koko maailma eläisi kuten Suomi, niin tarvitsimme neljä maapalloa. Kuitenkin jokainen meistä voi tehdä ilmastoystävällisiä valintoja jokapäiväisessä elämässä ja vaatia ilmastotekoja päättäjiltä.
Tässä 8 helppoa tapaa muutoksen tekemiseen.
1. Käytä ääntäsi
Ilmastotekoihin sitoutuneiden päättäjien äänestämisen lisäksi voit siirtää pankkitilisi yrityksille, jotka eivät investoi fossiilisiin polttoaineisiin. Rahasta ja sijoittamisesta puhuminen on ollut viime vuoden maailmanlaajuinen trendi ja sijoittamisessa kannattaa tutustua vastuullisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi hiilineutraaleja rahastoja löytyy suuri valikoima.
Vastuullinen sijoittaminen on sitä, että perinteisten talouslukuihin painottuvan analyysin lisäksi sijoituspäätöksissä otetaan huomioon yhtiön kannalta olennaisia ESG-tietoja eli ympäristövaikutuksia (environmental), sosiaalista vastuuta (sosial) ja hyvää hallintotapaa (gonvernance). (Silvola & Landau: Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin, Alma 2019).
2. Laske kotisi lämpötilaa
Harva todella tarvitsee kahdenkymmenenviiden asteen lämpötilaa kotiinsa vuoden ympäri, vaan vähempikin riittäisi. Kokeile laskea lämpötilaa edes parilla asteella ja kaiva villapaidat, sekä -sukat esiin. Vaikutukset näkyvät myös sähkölaskussa.
3. Asu ahtaammin
”Länsimaissa tuttu väljästi asuminen on monen tavoittelema elämäntapa, joka kuitenkin kuormittaa maapalloa. Tiivistetysti asuminen etenee niin, että lapsuudenkodista muutetaan vuokra-asuntoon, sieltä ensimmäiseen omistusasuntoon, joka vaihdetaan ajan kuluessa isompaan. Moni voisi kuitenkin asuja ahtaammin aikuisiän läpi.
Suomen keskiarvo asumisväljyydessä on 40 neliötä henkeä kohti, mutta esimerkiksi Helsingissä ahtaampikin elämäntapa on monelle tuttu. ”
(Raisa Mattilan kirjoitus ” Pienestä kodista päivää”, Image 11/2019)
4. Syö vähemmän lihaa
Usein kehotetaan ryhtymään vegaaniksi ilmastotekona. Kuitenkin sekasyöjälle muutos vegaaniksi voi olla hyvin haastava ja radikaali. Lihan kulutuksen vähentämistä voi harjoitella päättämällä, että syö lihaa vaikkapa vain viikonloppuisin tai erikoistilanteissa, kuten juhlissa ja ravintoloissa.
Ekologisia lihavaihtoehtoja löytyy lähiruuantuottajilta ja ostamalla lihaa suurempina annoksia pakasteeseen laitettavaksi.
5. Minimoi ruokahävikin määrää
Roskiin heitettävä ruoka kuluttaa aina ilmastoa. Tietokirjailija Rinna Saramäen teos ”250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman” (Otava, 2020) kehottaa ihmisiä pitämään lukua ruokajätteestään kahden viikon ajan, jotta oppisimme paremmin hallinnoimaan syntyvää jätettä. Isoja satseja ruokaa tehdessä kannattaa muistaa pakastusmahdollisuus.
Moni tuskailee matkalle lähtiessään pois heitettävän ruuan määrää. Vanhenevaa ruokaa voi kuitenkin antaa ystävälle tai tarjoa ilmaiseksi esimerkiksi Facebookin kaupunginosaryhmässä.
6. Älä tapa ötököitä
Pihan ja kasvimaan omistajille myrkkyjen käyttö ötököiden hävittämisessä on tuttua puuhaa. Myrkyt ja ilmastonmuutos ovatkin horjuttaneet hyönteiskantoja maailmanlaajuisesti.
”Noin. 75 prosenttia maailmaan viljelykasveista tarvitsee hyönteisiä pölyttäjiksi ja vähentyminen viittaa viljelykasvien satojen laskemiseen. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi on jouduttu luokittelemaan yhä useampia hyönteislajeja. Sellaisia on yli neljännes Suomen mesipistiäisistä eli kimalaisista ja mehiläisistä. On vahva tieteellinen yhteisymmärrys siitä, että hyönteisten, muiden niveljalkaisten ja monimuotoisuuden kato on erittäin todellinen ja vakava uhka, johon täytyy nopeasti vastata”, tutkijat kirjoittavat.”
(Pölyttäjien kato pitää pysäyttää päättäväisillä toimilla, sanovat tutkijat, Annikka Mutanen, HS 7.1.2020)
7. Vaatteiden hyödyntäminen uusin tavoin ja ekologinen shoppailu
Uusien vaatteiden ostamisen sijaan nykyihmisen kannattaisi opetella huoltamaan vaatteitaan, korjaamaan niitä ja todella käyttämään vaatteensa loppuun. Keräyslaatikkoon riepujen viemisen sijaan voi keksiä uusiokäyttöä tekstiileille. Voisiko vanhasta vaatteesta tehdä vielä räsymattotyylillä valmistetun pannunalusen tai pölyrätin?
Uusia vaatteita metsästäessä sosiaalisen median kierrätysryhmät, Zadaa- ja Poshmark-sovellukset ja paikalliset kirpputorit ovat täynnä aarteita edullisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Vallilan stoori, Relove Töölö ja Punavuori, Kampin kirppis, Toinen kierros ja Hietsun kirppis kesäisin ovat tutustumisen arvoisia paikkoja ekologiseen shoppailuun.
8. Kertakäyttöisen muovin poisjättäminen
Muun muassa hammas- ja tiskiharjalle, saippualle, shampoolle, pilleille, topsipuikoille, vanulapuille, kertakäyttöisille mukeille, tampooneille ja siteille löytyy nykyään muoviton vaihtoehto. Tiesitkö, että nainen käyttää tamponeja keskimäärin 5000-14 000 elämänsä aikana? Määrä sisältää aikamoisen määrän muovia ja kemikaaleja. Esimerkiksi kotimainen Lunette valmistaa ekologia kuukuppeja, joita voi oikein hoidettuna käyttää jopa kymmenen vuotta.
Kuvat: Pexels.com
Lähteet:
https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/
Raisa Mattilan kirjoitus ” Pienestä kodista päivää”, Image 11/2019
Silvola & Landau: ”Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin”, Alma 2019
