Cambridgen yliopiston julkaisema tutkimus osoittaa milleniaalisukupolven olevan ennennäkemättömän tyytymätön demokraattiseen päätöksentekoon.

The Cambridge Centre for the Future of Democracyn tekemässä tutkimuksessa perehdyttiin yli 4,8 miljoonalta ihmiseltä ja 160 eri maasta kerättyyn dataan. Dataa on kerätty kyselyillä vuodesta 1973 asti.

Tutkimus osoitti niin sanotun Y-sukupolven – tuttavallisemmin milleniaalien, eli pääasiassa vuosina 1981-1996 syntyneiden olevan huomattavasti aikaisempia sukupolvia tyytymättömämpiä demokratiaan. Tutkimuksen pääkirjoittaja tri Robert De Foan mukaan milleniaalisukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on 20-30 -vuotiaina osoittanut maailmanlaajuisena enemmistönä vastaavanlaista turhautumista demokratiaa kohtaan.

Esimerkiksi alle puolet X-sukupolvesta, eli 1960-1970 -luvuilla syntyneistä, ilmoittaa olevansa tyytymättömiä demokratian nykytilaan, siinä missä vastaava prosenttilukema milleniaali-ikäisistä on noin 55. X-sukupolvea edeltäneet niin sanonut ”Baby Boomerit” – syntyneet välillä 1944-1964 – ja heitä edeltänyt sotien välinen sukupolvi puolestaan ilmoittavat olevansa edelleen tyytyväisiä nykypäivän demokraattiseen päätöksentekoon.

Y-sukupolven rajana pidetään tavallisesti vuosia 1981-1996.

Tutkimuksen mukaan pettymys on erityisen suurta Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Meksikossa, Etelä-Afrikassa, Ranskassa, Australiassa ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Saksassa, Etelä-Koreassa ja monissa Itä-Euroopan entisissä kommunistisissa tasavalloissa taas demokratian suosio on puolestaan ollut nousussa.

Syiksi kasvaneeseen pettymykseen on esitetty nuorisotyöttömyyden nousua, varallista eriarvoistumista ja ekonomisten haasteiden lisääntymistä verrattuna vanhempiin sukupolviin: nykypäivän nuorilla on esimerkiksi korkeammat velkataakat kuin vanhemmillaan ja pienempi todennäköisyys tulla kodinomistajaksi.

Lisäksi etenkin valtioissa, joissa demokratian toteutuminen on vaatinut kamppailua, nuorison harmistusta demokratiaan voidaan selittää juuri tällä ikäerolla. Nuoriso, jolla ei ole samanlaista käsitystä demokratian saavuttamisen vaatineesta kamppailuista kuin vanhemmillaan, pitää sitä enemmän itsestään selvänä arvona, kuin tavoittelemisen arvoisena ideaalina ja siten on hanakampi arvostelemaan sen toimintaa.

Tutkimus osoittaa myös, että nuorison usko demokratiaan on noussut valtioissa, joissa viiden viime vuoden aikana on äänestetty johtoon populistisia poliitikkoja. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa tapahtuneen niin sanotun ”Vaaleanpunaisen Aallon” (”Pink Tide”) myötä, jolloin muun muassa Argentiinassa, Venezuelassa ja Brasiliassa valittiin johtoon populistisia hahmoja, nuorison tyytymättömyys demokratiaan väheni kaksitoista prosenttia.

Noin 41% milleniaaleista on sitä mieltä, että ihminen on arvosteltavissa poliittisen kantansa mukaisesti.

Täyteen epätoivoon ei kuitenkaan välttämättä ole aihetta. Tutkimuksen lopussa huomautetaan, että populismin kasvua tulisi käyttää kannustamaan maltillisia demokraattisia puolueita ja johtajia toimimaan tehokkaammin pelkän kosmeettisen uudelleen brändäyksen sijaan.

Tällä tavoin onnettoman tilanteen ei tarvitsisi tarkoittaa kokonaan demokratian loppua.

Lähteitä: Reuters, EuroNews

Kuvat: Flickr

Tutkimukseen voit tutustua täältä.