Vuosikymmenien ajan huumeiden käyttö on määritelty rikosoikeudelliseksi asiaksi. Huumekuolemien kasvu kuitenkin viestii, ettei ongelmaa ratkaista rangaistavuudella. Otto Auer raitistui päihdehoidon ja tuen avulla.

Huumekuolemat Suomessa ovat kasvussa. Vuonna 2015 huumeiden ja lääkkeiden päihdekäytön aiheuttamiin tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli 141 ihmistä, joista suurin osa oli yli 30-vuotiaita. Vuoden 2020 huume- ja lääkekuolemien luku oli 228. Alle 30-vuotiaiden määrä niistä on yli 50 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) nimesi vuosiksi 2021-2023 asiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi Suomessa.

Otto Auer, 26-vuotias päihderiippuvainen, ei päätynyt huumekuolemien tilastoihin.

16-vuotiaana päihteiden käytön ja huumeiden kokeilun aloittanut Otto kokee olevansa luonteeltaan herkkä. Pienet asiat tuntuvat todella pahoilta ja epäonnistumiset ovat raskaita. Huumeiden ja lääkkeiden käytössä tottui pahaan oloon, ja Otto ajatteli putoavansa ensin pohjalle, jotta voisi sitten nousta ylös. Viimeiseen kymmeneen vuoteen mahtuu paljon elämää, mutta nyt Otolla menee hyvin.

’’Elän tällä hetkellä unelmaani.’’

Kaksi vuotta sitten Otto pääsi päihdepolin lähetteellä katkolle ja on ollut siitä asti selvinpäin. Hän kokee, ettei olisi pystynyt raitistumaan ilman hoitoa. Katkopaikkaa odottaessa käyttäjätutut olivat kannustavia päätöksen suhteen.

Katkolta Otto pääsi jatkokuntoutukseen, jonka jälkeen hän sai paikan päihteettömästä asuntolasta. Etsivä nuorisotyö otti yhteyttä ja kysyi, mitä kiinnostaisi tehdä ja hänet ohjattiin urheilulliseen nuorisohankkeeseen. Hankkeen ohjaajien kautta Otto pääsi töihin Yökorikseen. Ohjaajien avustuksella haettiin myös kouluun, josta on tarkoitus valmistua tänä keväänä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.

Otto kertoo olleensa useasti tekemisissä poliisin kanssa, muttei ainakaan muista, että sieltä olisi tarjottu hoitoon ohjaamista. Otto ei usko, että poliisit pystyvät lopettamaan ihmisen päihteidenkäyttöä. Huumeidenkäytön dekriminalisointi eli rangaistavuuden poistaminen olisi Oton mielestä hyvä idea. Kun käyttäminen on kiellettyä, se on nuorten silmissä jännittävää ja siistiä. Käyttämisen helpotus voisi vähentää aineiden romantisointia nuorten silmissä, mikä vähentäisi kokeiluja, jolla saisi karsittua aloittajia.  

THL:n tekemä katsaus huumeidenkäytön dekriminalisoinnin toteuttamismalleista ja vaikutuksista vetää yhteen kansainvälisten raporttien julkaistuja tuloksia. Katsauksen tutkimuksien mukaan dekriminalisointi vähentää huumekuolemia ja tartuntatautiriskiä sekä helpottaa käyttäjien hakeutumista avun tai hoidon piiriin. Dekriminalisointi mahdollistaa myös tehokkaamman integroitumisen yhteiskuntaan ja parantaa työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia.

THL:n tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammen mukaan tuloksia luettaessa tulee huomata, että pelkkä lainmuutos yksinään ei ole riittävä toimi, vaan huumeongelmaisten tukeen ja hoitoon täytyy osoittaa myös lisäresursseja.

Katsausta tehneen tutkimusprofessori Pekka Hakkaraisen mukaan parempia ratkaisuja voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä kuin rikosoikeudellisilla. Merkittävä rooli on viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja keskinäisellä työnjaolla.

Ottoa kiinnostaa käyttöhuonekokeilussa yhteisön luominen. Käyttöhuone on valvottu tila, jossa huumeita voi käyttää turvallisemmin terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Käyttöroskat päätyvät roskiin ja aineet voi testata paikan päällä. Käyttöhuoneissa tarjotaan myös kontaktia avun piiriin. Oton mukaan kaikki ihmiskohtaamiset, varsinkin niiden kanssa, jotka eivät käytä huumeita, ovat hyväksi käyttävälle ihmiselle.
 
”Olisi hyvä, että olisi sellainen paikka, missä niitä siemeniä voi kylvää. Se parantaisi mahdollisuutta, että joku juttu menee perille.”
 
THL:n mukaan käyttöhuoneet eivät todennäköisesti ratkaise kaikkia pistohuumeidenkäytön ongelmia, mutta voivat onnistuessaan ’’tuoda tervetulleen lisän olemassa oleviin huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalveluihin’’.
 
Helsingin kaupunginhallitus teki vuonna 2019 käyttöhuonekokeilun lakialoitteen valtioneuvostolle. Lakialoitteeseen kuuluu erillislain säätäminen, jotta kokeilu olisi laillinen. Esitys ei ole edennyt hallituksessa.
 
Oton mukaan päihderiippuvainen ei saa ikinä tarpeeksi hoitoa. Hoitojaksolta ei kuitenkaan jäänyt huonoja kokemuksia.
 
”Tietysti toivoisi, että jotkut olisivat enemmän ihmisläheisempiä, että niin kuin kohdattaisiin.”
 
Otto varmistaa raittiutensa huolehtimalla elämän tasapainosta. Kun liikkuminen, oppiminen, syöminen ja nukkuminen on kunnossa, on huonon hetken tullessa aika vahvoilla.
 
”Jotenkin vaan tykkään tästä. Olen löytänyt sellaisen rauhan ja itseluottamuksen. Kun olen lukenut vanhoja kirjoituksiani, olen unelmoinut että pystyn tähän. Elän tällä hetkellä unelmaani. Mun ei välttämättä kuuluisi olla täällä, mutta jostain syystä olen. Koitan muistaa sen koko ajan.”
Minna Paussu