Musiikilla on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen
Helsingin yliopiston Lukivauva-hankkeen testit osoittavat musiikilla olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet musiikin positiivisen vaikutuksen aivoihin etenkin varhain aloitettuna. Musiikki tukee yleisiä kognitiivisia kykyjä ja kuulon kehitystä. Musiikin on myös todettu kehittävän lukutaitoa, kielellistä muistia, äänteiden käsittelyä, sanojen erottelua ja vieraan kielen lausumista. Siitä voi olla apua myös lukihäiriön kuntoutuksessa, sillä se voi auttaa kirjoittamisen ja lukemisen oppimisessa. Pienelle lapselle musiikki voi olla motivoivaa ja palkitsevaa.
Muskarissa käynti tuo lapselle edellä mainittuja hyötyjä. Lasten kuulokyky paranee laulaessa ja soittaessa ja lauluissa toistettavat sanat tuovat niille merkitystä kehittyvissä aivoissa. Lapset oppivat lauluista uusia sanoja, jolloin äänteiden käsittelyn taito paranee.
”Viulunsoiton opettelulla oli positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn”.
Nuorena tapahtuva soitto- ja lauluharjoittelu kehittää myös ongelmanratkaisukykyä ja matemaattista ajattelua, sillä musiikissa havainnoidaan myös rakennetta.
”Musiikkiharrastus vaikutti selkeästi koulumenestykseen Auroran kohdalla, vaikka lapsi ei ollut luonnonlahjakkuus”, toteaa kahden lapsen isä Pasi. ”Viulunsoiton opettelulla oli positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn. Opin itsekin nuorena pitkäjänteisyyttä soittoharrastuksen kautta”. Pasin toista lasta Oliviaa musiikki auttoi pääsemään yli perfektionismista. ”Esiintyessä kappaleet menee miten menee, siitä on liikuttava eteenpäin”.
Ihmisen auttamishalua lisää samassa rytmissä liikkuminen. Tutkimusten mukaan jo pienet lapset ovat auttavaisempia niitä kohtaan, joiden kanssa he ovat musisoineet tai liikkunut rytmikkäästi. Myös aikuisten tiedetään suhtautuvan positiivisemmin saman musiikkikokemuksen jakaneita kohtaan.
”Musiikkiharrastus toi minulle lapsena kavereita ja auttoi sosialisoitumaan”.
Musiikki tarjoaa turvallisen alustan kokea tunteita. Ihminen voi kokea hellyyttä, aggressiota tai seikkailua kuunnellessaan musiikkia. Lapselle tämä on oivallinen keino harjoitella tunteiden käsittelyä ja jopa kokea joitakin tunteita ensimmäistä kertaa. ”Olivia on löytänyt tunnelmia musiikin kautta, joka on rytmitajun lisäksi auttanut tanssiharrastuksessa”, luonnehtii Pasi.
Pasin mielestä Hyvinkäällä on järjestetty tarpeeksi musiikkiin liittyvää toimintaa lapsille. ”Ennen musiikkiopistoon oli pääsykoe, mutta nykyään siitä on luovuttu”. Perheiden varallisuus saattaa vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin harrastaa, mutta nykyään esimerkiksi kirjastoista saa lainattua soittimia. ”Tottakai on halpoja soittimia, mutta lukukausimaksut ovat jonkun verran. Suhteessa muihin harrastuksiin musiikki on hyvinkin kohtuullinen. Osalle perheistä voi olla silti vaikeaa”, toteaa Pasi.
”Musiikkiharrastukset voisivat olla esillä paikoissa, joissa vanhemmat ja lapsiperheet liikkuvat. Jos puhutaan vaikka kaupungin tarjoamista harrastuksista nuorille niin musiikki olisi hyvä olla siellä mukana”, toteaa Pasi. Suomalaistutkijoiden mielestä koulujen kannattaisi tarjota matalalla kynnyksellä musiikkiharrastuksia niille lapsille, jotka eivät mene musiikkiopistoon. ”Se vaatii markkinointityötä koska muita harrastuksia on paljon”, järkeilee Pasi.
Joonas Ryttäri
