Kesäkuussa julkaistu Euroopan huumeraportti kertoo Suomessa tapahtuvan eniten alle 25-vuotiaden huumekuolemia väkilukuun suhteutettuna. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee säännöllisin väliajoin huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Miksi Suomessa ei kuunnella THL:n asiantuntijoita ja väkisin toteutetaan vanhanaikaista päihdepolitiikkaa?
Viime vuosien aikana THL on useasti kritisoinut käytön rangaistavuutta. Laitoksen kanta on selkeä: huumeiden käyttöön tulisi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon keinoilla, eikä rikoslailla ja rangaistuksilla. Viimeisempänä THL:n johtaja Mika Salminen kommentoi 8.9.2022 julkaistussa tiedotteessa asiaa: ”Käytön rangaistavuudesta pitää uskaltaa luopua, sillä rangaistukset eivät estä käyttöä vaan sysäävät ihmiset vain entistä pahemmin syrjään. Virkavallan resurssit kannattaa käyttää ammattimaisten rikollisten myyjäorganisaatioiden pysäyttämiseen.”
Iso ongelma on huumausaineen käytön rangaistavuuden luoma stigma. Ongelmakäyttäjät eivät uskalla hakeutua terveydenhuollon piiriin, koska pelkäävät asenteellisuutta ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Eräs mies kertoi anonyymisti Ylen keräämässä aineistossa (10.3.2021)lääkärin tehneen lastensuojeluilmoituksen miehen satunnaisen kannabiskäytön takia.
Stigman luomista ongelmista on saanut kokea osansa myös 22-vuotias Mikko (nimi muutettu).
”Erehdyin kertomaan lääkärilleni kannabiskäytöstäni. Oletin saavani apua ongelmaani, mutta sen sijaan ainoa asia mitä tapahtui, oli syyllistäminen sekä terapiaan pääsemisen vaikeutuminen. Kaikki mielenterveysongelmani siivutettiin kannabiksen käytön syyksi ja ahdistukseni vain paheni.”
Mikon tapauksessa ilmenee yhteiskunnan asenne:
Alkoholisteja hoidetaan, huumeriippuvaisia syytetään ja rangaistaan.
Käytön rankaisemisen pyrkimys on vähentää huumeiden käyttöä. THL:n mukaan 1980- ja 1990-luvulla syntyneistä kannabista on kokeillut jo noin 40 prosenttia. Samaan aikaan Suomi on ykkösenä nuorten huumekuolematilastossa EU:ssa. Rankaisumallin toimivuus on siis vähintäänkin kyseenalaistettavissa.
Rankaisua puoltavat argumentit ovat huteria. Keskustelussa tapahtuu tahallista väärinymmärtämistä ja yleistämistä. Kokoomuksen poliisikansanedustaja Marko Kilpi kommentoi dekriminalisointia Ylelle 5.10.21: ”Huumeita on nytkin hyvin helppoa saada anonyymiverkon kautta. Huumausaineiden laittomuus on käytännössä ainoita kynnyksiä huumeiden käytölle ja kokeilulle. Miksi lapsille pitäisi tehdä huumeiden käyttö mahdollisimman helpoksi?”
On kansalaisten aliarvioimista väittää, että mahdollisen huumekokeilun välillä seisoo vain lakipykälä. Toki dekriminalisointi korostaisi huumevalistuksen roolia, mutta olisikin suotavaa, että kansalaisten suhtautuminen huumausaineisiin perustuisi tietoon, eikä pakkoon. Lisäksi Kilpi puhuu huumausaineiden saatavuudesta, kun alkuperäinen aihe oli käytön rangaistavuus.
Samanlaista tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä on keskustelu täynnä. Päättäjät eivät tunnu haluavan ymmärtää nykyaikaisia vaihtoehtoja nykyiselle päihdepolitiikalle. Tilanne on absurdi: THL:n asiantuntijat ja tilastot kertovat meille jatkuvasti suhtautumisemme huumeidenkäyttöön olevan väärä, mutta silti päättäjät eivät suostu reagoimaan. Lähitulevaisuudessa on pakko tapahtua muutos – muuten pysymme nuorten huumekuolematilaston kärkisijoilla vielä pitkään.
LÄHTEET:
https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/kannabis/kannabiksen-kaytto-suomessa
https://www.emcdda.europa.eu/system/files/publications/14644/2022.2419_FI_02_wm.pdf
https://blogi.thl.fi/huumeiden-kayton-rangaistavuudesta-tulisi-luopua/
https://yle.fi/uutiset/3-11821057
https://yle.fi/uutiset/3-12122350
Joel Paasolainen
