Kannabis on käytetyin laiton päihde Suomessa. Sen käyttö on suosiossa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Patrik, 22, on helsinkiläinen korkeakouluopiskelija, joka käyttää kannabista kuukausittain.
Tällä vuosituhannella nuorten päihteiden käyttö on pysynyt tasaisena, osin jopa vähentynyt. Poikkeuksena on kannabis, jonka käyttö on ollut kasvussa 2010-luvulta lähtien. Arvioiden mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista on kokeillut elämänsä aikana kannabista. Yleisintä käyttö on 25—34-vuotiailla. Päivittäisessä käytössä kannabis on 10 000 suomalaisella, kun taas kuukausittaiskäyttäjiin kuuluu noin 100 000 suomalaista.
Yksi kuukausittaisista käyttäjistä on Patrik (nimi muutettu), Helsingissä asuva 22-vuotias korkeakouluopiskelija. Patrik kuvailee käyttöään säännöllisen epäsäännölliseksi. Patrik kokeili kannabista ensimmäistä kertaa lukioikäisenä noin kuusi vuotta sitten. ’’Siitä lähtien olen aika säännöllisesti palannut aineen pariin. On ollut jopa puolen vuoden taukoja, mutta kuitenkin olen kokenut sen [kannabiksen] sellaiseksi, että sen pariin haluan palata jatkossakin.’’
Kannabis on Suomessa laiton huumausaine. Kannabiksen käytöstä, hallussapidosta sekä kaikista kaupan vaiheista rangaistaan. Käyttörikoksesta tuomitaan yleensä sakkoa tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta. Huhtikuussa 2023 kansalaisaloite kannabiksen laittomuuden kumoamiseksi eteni eduskuntaan saatuaan yli 50 000 kannattajaa. Jos rangaistavuudesta luovuttaisiin, vaihtoehtoja olisi kolme: täyslaillistaminen, dekriminalisointi sekä depenalisaatio. Dekriminalisointi tarkoittaisi, että käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta luovuttaisiin. Depenalisaatiossa taas käyttöä pidettäisiin rikoksena, mutta siitä ei saisi rikosoikeudellista rangaistusta.
”Dekriminalisaatio ei vähennä rikollisuutta joka liittyy huumeteollisuuteen ja kannabiksen salakuljetukseen.”
Patrik pitää Suomen kannabislainsäädäntöä älyttömänä. ’’Varsinkin isommissa kaupungeissa kuten Helsingissä huomaa, että lainsäädäntö ei näy käytännössä. Poliiseilla ei ole resursseja eikä kiinnostusta kitkeä kannabiksen käyttöä, minkä takia sillä käytännössä on jo dekriminalisoitu asema.’’ Patrik kannattaa täyslaillistamista, sillä sen avulla Suomeen saataisiin laillista kannabista jota myös voisi ostaa laillisesti. ’’Dekriminalisaatio ei vähennä rikollisuutta joka liittyy huumeteollisuuteen ja kannabiksen salakuljetukseen. Saataisiin myös puhtaampaa kannabista ja käyttöä pystyttäisiin kontrolloimaan paremmin. Myös stigma vähentyisi siitä, että on ongelmia substanssin kanssa. Näin olisi helpompi hakea apua ja puhua siitä avoimesti.’’
Kannabiksella on monenlaisia vaikutuksia, jotka varioivat käyttäjän sekä käytetyn lajikkeen mukaan. Kannabis voi esimerkiksi rauhoittaa tai piristää mieltä ja aktivoida ajatuksia. Toisaalta se voi aiheuttaa ahdistusta, vainoharhaisuutta ja käytön jatkuessa esimerkiksi apaattisuutta. Erityistä fyysistä riippuvuutta kannabis ei aiheuta, mutta psyykkinen riippuvuus voi syntyä.
Patrik myöntää kokeneensa riippuvuutta psyykkisellä tasolla. ’’Kyllä mulla on ollut hieman sellaista ongelmakäyttöä, ehkä silloin kun olin nuorempi. Nykyään kun on töissäkäyvä korkeakouluopiskelija, niin pitää rytmittää käyttäminen sillä tavalla, että arkielämään se ei vaikuttaisi niin kauheasti.’’
Vaikka omassa lähipiirissä kannabikseen suhtaudutaan myönteisesti, on viitekehyksiä joissa Patrik ei halua ottaa käyttöään esille. Näihin kuuluvat esimerkiksi korkeakouluympäristö sekä oma perhe. ’’On vaikeaa olla heille avoin, koska he elävät niin eri ilmapiirissä. He myös linkittävät kannabiksen esimerkiksi heroiiniin tai vahvempiin huumeisiin.’’ Patrikin kokemuksen mukaan nuorten keskuudessa kannabis ei ole tabu, minkä takia siitä on helpompi puhua.
”Jos on ongelmakäyttöä päihteiden kanssa, olisi matalampi kynnys hakea apua ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.”
Patrik ei tuomitse muita päihteitä ja huumeita, muttei myöskään osta käsitystä porttiteoriasta. Hän kuvailee itseään kokeilunhaluiseksi mutta ymmärtää, että kaikkia aineita voi käyttää väärin. ’’Kaikelle löytyy varmasti oikea käyttötarkoitus, ja niitä [huumeita] voi käyttää fiksusti. Olisi myös tärkeää, että niitä voisi käyttää valvotusti. Jos on ongelmakäyttöä päihteiden kanssa, olisi matalampi kynnys hakea apua ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.”
Oskari Autio
