Jokainen meistä haluaa määritellä oman työpanoksensa sekä vaihtamansa tavaran arvon itselleen mahdollisimman hyväksi. Ihmisen tarve itsenäisyyteen ja omista asioista päättämiseen, ja toisaalta viranomaisten tarve varojen ohjailuun, näkyy maksutapojen ja -välineiden käyttämisessä ja kehityksessä läpi rahan historian. Tänä päivänä myös Suomessa käytetään kryptovaluuttaa — täälläkin on yrityksiä, joissa bitcoin käy maksuvälineenä.
Ennen nykymaailmassa tunnetun rahan käyttöä metsästäjäkansat käyttivät maksuvälineenä turkiksia. Suomessa rahan virkaa ajoivat oravannahkat. Neljänkymmenen oravannahan nippu, kiihtelys, oli kiinteä mittayksikkö. Sitä käytettiin myös maatilojen verotusarvon eli manttaalin määrittämiseen. Yhden oravan tila oli arvoltaan neljännesmanttaalia.
Kun Suomi 1100-luvulla liitettiin Ruotsiin, Suomessa tuli käyttöön ruotsalainen metallinen raha. Kuvaavaa on, että metallirahan syrjättäessä nahat, niiden arvo kaupankäynnissä laski merkittävästi.
1960-luvulla suomalaiset suitsittiin pankkien asiakkaiksi Palkka pankkiin-kampanjalla. Kampanja oli kiinteä askel pankkipalveluiden kehityksessä. Pankit pääsivät sääntelemään korkoja ja luomaan uusia tuotteita, kuten asuntolaina ja kulutusluotto.
”Pankit olivat saaneet vallan rahan liikkeestä ja jopa siitä, kenellä on oikeus pankkitiliin ja -palveluihin.”
1970-luvulla pankit olivat tietojärjestelmien kehityksen etunenässä, ja pankeissa siirryttiin reaaliaikaisten tietojärjestelmien käyttöön, saimme käyttöömme pankkikortit ja pankkiautomaatit. Järjestelmä perustui siihen, että ihminen oli tunnistettavissa ja tietyn pankin asiakas. Varojen keskittämisestä palkittiin ahkeraa kansalaista. Pankit olivat saaneet vallan rahan liikkeestä ja jopa siitä, kenellä on oikeus pankkitiliin ja -palveluihin.
Kehitys kehittyi, digiaikakausi toi meille viivakoodeja, sähköisiä laskuja, on-line pörssikaupan ja johdannaiset. Johdannaiset ovat omanlaistaan vedonlyöntiä: johdannaissopimuksia myyvät ja ostavat tahot lyövät vetoa johdannaisen perustana olevan arvopaperin tai raaka-aineen hinnasta tulevaisuudessa. Koskapa jokainen haluaa sanoa asioiden hinnoittelussa viimeisen sanan, niin pankit keksivät yhdistää arvopaperit, asuntolainat ja riskien pienentämisen. Saatiin aikaiseksi massiivinen vedonlyöntitilanne, jonka seuraukset tunnemme nykyisin finanssikriisinä.
”Kryptovaluutat perustuvat tietokoneiden vertaisverkon laskentatehoon internetissä.”
Uuden polven digitaalinen kryptovaluutta tarjoaa kiehtovan ajatusleikin tavalliselle ihmiselle — anonyymiä kauppaa kysynnän ja tarjonnan määräämällä hinnalla sekä poliittisten päättäjien, päätösten ja pankkijärjestelmän ulkopuolella. Virtuaalivaluutta ei ole minkään keskuspankin tai minkään muun keskitetyn tahon liikkeelle laskemaa. Kryptovaluutat perustuvat tietokoneiden vertaisverkon laskentatehoon internetissä.
Kryptovaluutan taustalla on ajatus globaaliudesta, avoimuudesta ja tehokkuudesta. Ne antavat noin kolmasosalle maailman ihmisistä, jotka ovat nykyisten pankkipalveluluiden ulkopuolella, mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Kukapa ei haluaisi kannattaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia?
Myös Suomessa on yrityksiä ja palveluita, joissa maksuvälineenä on kryptovaluutta.
Laskutuspalvelu Ukko.fi on yksi esimerkki kotimaisesta yrityksestä, jossa palkan voi maksaa tai nostaa bitcoineina. Virtuaalivaluutan tulevaisuuden ratkaisee paljolti se, kuinka laajasti kryptovaluutta hyväksytään käyttöön. Vielä tarvitaan lisää yrityksiä, jotka kannattavat ja ottavat käyttöön uutta kapinallista teknologiaa.
Maksuvälineitä eri aikakausilta: suolapussi ja American express. Englanninkielen palkkaa tarkoittava sana ”salary” juontaa juurensa siitä, että aikoinaan palkka maksettiin suolana.
Käyttäjiä virtuaalivaluutoilla on jo useita miljoonia, Suomessakin kymmeniä tuhansia ja käyttäjämäärät kasvavat. Uuden maksutavan yleistymisessä ei aina ole vain pelkkiä hyviä puolia — väistämättä vahva anonymiteetti houkuttaa myös rikollisia valuutan käyttäjiksi. Toisaalta yksityisyyden suoja jättää myös mahdollisuuden verojen kiertämiseen. Vain sijoituksen voitto on verotettavaa tuloa, ja ilmoitusvelvollisuus on sijoittajalla itsellään.
Tulevaisuudessa yksi työtunti Suomessa on samanarvoinen kuin tunti työtä Afrikassa.
Koska kryptovaluuttojen hinta määräytyy kysynnästä ja tarjonnasta, kuten myös kryptovaluutoilla ostetun palvelun tai tuotteen hinta, virtuaalivaluutat mahdollistavat tulevaisuudessa tulo- ja hintaerojen tasoittumisen globaalisti. Yksi työtunti Suomessa on samanarvoinen kuin tunti työtä Afrikassa.
Mielenkiintoista on nähdä, keikauttaako virtuaalivaluutta nykyiset rahamarkkinat ja taloudenpidon pysyvästi sijoiltaan? Kryptovaluutat tarjoavat jokaiselle käyttäjälleen digitaalisen lompakon, johon ei pankit tai muut viralliset tahot pääse käsiksi — sehän on lähes sama kuin piilottaisi rahat patjan alle tai palaisi takaisin oravannahka-aikaan.
