Helsingin historiallinen Vanhankaupunginkosken pato on ollut jo vuosia poliittisessa pallottelussa. Tulisiko pato purkaa, vaiko pitää ennallaan?
Tiistaina poliitikot ottivat jälleen kantaa Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuudesta. Kaupunkivaltuustossa läpikäytävä lausunto on lähtenyt liikeelle kansanedustajan Atte Harjanteen (vihr.) toimesta.
Aiemmin padon purkamista vaadittiin vuonna 2014 kansanedustaja Jukka Relanderin aloitteesta, ja tuolloin kaupunki toteutti laajan selvityksen padon purkamisen oikeudellisista edellytyksistä ja padon purkamisvaihtoehdoista. Kaupunki kuitenkin totesi purkamisesta saatavien hyötyjen olevan pienempiä kuin haittojen. Tällöin Vanhankapunginkoskella sijaitsi toiminnassa oleva vesivoimala. Yhtenä padon purkamisen esteenä pidettiin vesivoimantuotantoa.
Energia-alan yritys Helen ilmoitti tämän vuoden alussa lakkauttavansa kaiken sähköntuotannon Vanhankaupunginkoskella. Helenin päätös on tuonut uutta puhtia myös pato-asian käsittelyyn.
Purkamisen etuina nähdään ekosysteeminen tukeminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen Vanhankaupunginkosken alueella. Pato estää vaelluskalojen nousun läntistä väylää pitkin Vantaanjokeen.
Purkamisen haitoille näyttää löytyvän yhtä monta syytä kuin hyödyillekkin. Museovirasto puoltaa padon säilyttämistä. Viraston mukaan Vanhankaupunginkosken pato on osa 1800-luvun lopulta saakka säilynyttä teollisuusperintöä ja sillä on kaupunkikulttuurinen merkitys. Padolla on vahva suojeluasemakaava. Historiallisen kohteen uudelleen kaavoittamien tarkoittaisi käytännössä paljon työtä ja aikaa.
On oletettavaa, että päätös padon kohtalosta siirtyy seuraavaan kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen, joka pidetään 17.12.
