Tapahtuma-alan ammattilaiset kokoontuivat taannoin osoittamaan mieltään tapahtumien jatkumisen puolesta. Mielenilmauksen tarkoituksena oli tehdä koronan kurittaman alan kestämätön tilanne näkyväksi.
Ei olisi kannattanut.
Tapahtumateollisuuden mielenilmaus oli virhe, koska siinä unohdettiin kaikista tärkein: meidät muut. Miksi ajattelisimme vain muusikkoja, kun lääkäreillä on ollut vaikeampaa? Kuka tässä jaksaa liikuttua jonkun roudarin takia, kun ei kaikilla lapsillakaan ole edes kunnollisia kurahousuja?
Tapahtumat ovat kivoja, mutta kuka puhuisi raumalaisten freelancer-hierojien puolesta? Missä ovat mielenosoitukset sen eläkeläisten huovutuskerhon puolesta, jolta vietiin viime vuonna sekä tilat että tarvikkeet? Miksi Paula Vesala valittaa, vaikka pihassa seisoo pirun kallis maasturi?
Tapahtumateollisuus ei laukonut maaliin. Nyt on aika korjata vahingot.
Kuluvalla viikolla Suomessa lanseerataan uusi Kaikille kaikkea -hyväntekeväisyyskampanja. Sen tarkoituksena on – nimensä mukaisesti – jakaa kaikille kaikkea: köyhille rahaa, janoisille vettä, turkulaisille itseluottamusta ja niin edelleen.
Me haluamme maailman, jossa huomioidaan kaikki – ja ihan koko ajan. On väärin ajatella vain yhtä, kun toisellakin voi olla paha mieli.
Kampanja pyrkii luomaan yhteiskunnan, jossa ei ole näkökulmia tai täsmäajattelua. Me haluamme maailman, jossa huomioidaan kaikki – ja ihan koko ajan. On väärin ajatella vain yhtä, kun toisellakin voi olla paha mieli.
Kampanja on valtava ponnistus, mutta syystä.
Kaikille maan toreille pystytetään jakelupisteitä, joissa jaetaan kaikkea: akkuporakoneita, lomaosakkeita ja työllisyystoimia. Wolt kuskaa koko kampanjan ajan ainakin kombuchaa ja synninpäästöjä. Kauppojen auloissa päivystää vapaaehtoisia, joilta voi saada vaikka korottoman asuntolainan tai turpaan.
Tempausta varten painettava mainoslakana on niin iso, että sen alle peittyy koko Kanta-Häme. Lakana on valtava, koska siinä on meidän kaikkien kasvot. Tietenkin.
Kampanjan tieltä saa väistyä tämän syksyn Nenäpäivä-lähetys, koska joltain sekin on jotain pois. Tilalla nähdään Kaikille kaikkea -konsertti, jonka arvioitu kesto on noin 23 vuotta. Lähetykseen ovat tervetulleita esiintymään aivan kaikki – jopa se helsinkiläinen performanssitaiteilija, jota ei muussa tapauksessa huolittaisi yhtään mihinkään. Konsertin aikana kerätään varoja afrikkalaisten lasten sijaan meille kaikille.
Myös eduskunnassa miellytetään jatkossa kaikkia, puoluekannasta riippumatta. Rajat auki yhdestä päästä ja kiinni toisesta. Aktiivimalli koskee vain halukkaita, muiden ei tarvitse. Sanna Marinille annetaan vuoroviikoin potkut tai halauksia.
Tästä lähtien myös minä olen velvoitettu kirjoittamaan vain sellaisia kolumneja, joissa otetaan samaan aikaa huomioon niin teinin, vasemmistolaisen kuin puolalaisen lemmikkimarsunkin näkökulmat.
Kaikille kaikkea. Tämä on meidän yhteinen asia!
Kirjoittaja on Metropolian käsikirjoittajaopiskelija ja Kaikille kaikkea -kampanjan johtohahmo.
