Verkkokauppojen suosion kasvu ja kivijalkamyymälöiden ahdinko puhuttavat suomalaisia. Aihe sai lisää tulta alleen Stockmannin irtisanomisuutisten ja myynnin laskun myötä. Ovatko verkkokaupat uhka vai mahdollisuus?
Suurin syy keltaisten kassien vähenemiseen kaupunkikuvassa on Stockmannin tavarataloryhmän johtajan Maisa Romanaisen mukaan kuluttajien ostovoiman ja -halujen kuihtuminen sekä uudet toimijat, kuten verkkokauppa. Helsingin Sanomissa viime kuussa julkaistussa artikkelissa kerrotaan myös 330 työntekijän mahdollisesta irtisanomisesta.
Kaupan kehityksestä kertovat uutiset ovat olleet surullista luettavaa. Erikoiskaupan suurin päänvaiva on kansainvälinen verkkokauppa. Ulkomaalaisten verkkokauppojen vaarallisuudesta on puhuttu pitkään, mutta suomalaiset yritykset ovat reagoineet hitaasti monikanavaiseen myyntiin.
Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiskuluttajat ostivat verkosta tavaroita ja palveluita viime vuonna yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa kasvoi vuonna 2013 lähes yhdeksän prosenttia. Verkko-ostamisen osuus koko vähittäiskaupasta on kuitenkin vielä pieni, alle kahdeksan prosenttia. Erikois- ja tavaratalokaupasta verkon osuus on kuitenkin tätä lukua paljon suurempi.
Suomalaiset verkossa
TNS Gallupin Online Shopping 2013 -tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset kuluttajat tuntevat parhaiten verkossa kauan toimineet kaupat. Kuluttajat tunsivat parhaiten NetAnttilan ja Verkkokauppa.comin. Saksalainen Zalando päätyi kymmenen tunnetuimman verkkokaupan joukkoon ensimmäistä kertaa. Suomeen saksalaisjätti saapui äänekkäästi noin puolitoista vuotta sitten. Zalandon kasvuvauhdille eivät eurooppalaiset kilpailijat vedä vertoja: yritys kasvoi neljässä vuodessa nollasta yli miljardin euron liikevaihtoon.
Googlen TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten verkkokauppoihin käytetyt rahat menevät suurelta osin ulkomaille. Etenkin vaate-, urheiluväline-, peli- ja leluostoksista maksut siirtyvät ulkomaisten yritysten tileille. Suomalaiset käyvät enemmän ulkomaisissa verkkokaupoissa kuin suomalaisissa. Viime vuoden lopulla vaateverkkokauppakäynneistä niinkin suuri osa kuin 86 prosenttia osui ulkomaisten liikkeiden sivuille. Tutkituista tuoteryhmistä vain kodin ja puutarhan verkko-ostoksista valtaosa hankittiin kotimaisista kaupoista, kerrotaan Helsingin Sanomissa helmikuussa 2014 julkaistussa Verkkokaupan rahat virtaavat ulkomaille -artikkelissa. Suomi on lähtenyt hitaasti verkkokauppamarkkinoille, ja tilanne on ollut otollinen ulkomaisille toimijoille. Suomalaisyritykset häviävät muille Pohjoismaisille yrityksille asiakkaan tavoittelussa. Suomalaisista verkkokaupoista 73 prosenttia toimittaa tilauksia vain Suomeen. Asiantuntijat ovat huolissaan Suomen huonosta digikaupan menestymisestä.
Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013:
| a. Matkailu | g. Rahoitus |
| b. Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka | h. Pääsy- ja elokuvaliput |
| c. Rahapelit | i. Sisustaminen ja puutarha |
| d. Pukeutuminen | j. Musiikki ja elokuvat |
| e. Moottoriajoneuvot ja veneet | k. Muut tuoteryhmät ja palvelut |
| f. Asuminen ja energia |
Eivät suomalaiset yritykset kuitenkaan aivan paikallaan seiso. Kodintekniikan kauppaketju Verkkokauppa.com tiedotti juuri aloittavansa verkkokauppatilausten toimittamisen saman päivän aikana. Pääkaupunkiseudulla toimivan palvelun avulla asiakkaalle luvataan paketti perille kolmessa tunnissa. Vuonna 1992 perustettu suomalainen Verkkokauppa.com teki vuonna 2013 ennätystuloksensa. Liikevoitto oli 6,64 miljoonaa euroa, edellisvuonna voitto oli 30 000 euroa. Verkkokauppa.comin mukaan hyvän tuloksen taustalla ovat alhainen kulurakenne, myynnin kasvu ja toiminnan vakiintuminen. Verkkokauppa.comin verkkosivuilla kävijämäärät kasvoivat 15 prosenttia edellisvuodesta.
Verkkokaupan pystyttäminen ei ole mahdoton tehtävä, mutta verkkokauppamaailmassa menestyminen on taas äärettömän vaikeaa. Verkkotoiminta pakottaa yritykset panostamaan markkinointiin ja hyvään palveluun. Verkkokaupat painostavat suurilla valikoimillaan, halvoilla hinnoillaan ja ilmaisilla toimituksillaan kivijalkamyymälät parantamaan myymälän ostotapahtumaa. Teknologiajohtaja Wang Jian painottaa Helsingin Sanomien Verkkokaupat pakottavat kekseliäiksi -artikkelissa kuluttajien vallinnanvaran lisääntymisen tärkeyttä. Digitaalisuuteen ei hänen mukaansa pidä suhtautua uutena myyntityökaluna, vaan se pitää ottaa osaksi yrityksen perusjärjestelyä.
Verkko tarjoaa erilaisia ratkaisuja kivijalkakaupan ongelmiin: esillepanotila on lähes loputon, varasto voi sijaita kauempana, yhteydenpito asiakkaisiin on helppoa ja aukioloajoista ei tarvitse huolehtia. Nuori kuluttaja on tottunut ostamaan tavaransa ja varaamaan palvelunsa 24/7. Kello 9-17 auki oleva kauppa ei ole toimiva ratkaisu tämänlaisessa ostokulttuurissa.
