Kyllästyttyään vakuumialaan Atte Hermansson löysi viljelystä itselleen kutsumuksen. Nykyisin hän pyörittää Majvikin biodynaamista maatilaa ja kauppaa Sipoossa.
Mitä biodynaaminen viljely yksinkertaistettuna on?
Se on viljelyä koko luonto huomioon ottaen. Pyrkimyksenä on seurata luonnon rytmejä ja kuunkiertoa sekä saada maa mahdollisimman eläväksi muun muassa viljelypaikkoja vaihtamalla. Eläimet liittyvät biodynaamiseen viljelyyn todella tärkeänä osana. Viljelyssä pyritään omavaraisuuteen. Eläimet syövät itse tuotettua rehua, ja eläimet taas tuottavat lannoitteet. Kyseessä on kiertävä systeemi.
Miten biodynaaminen viljely eroaa luomuviljelystä?
Biodynaamisessa viljelyssä on tiukemmat säännöt. Luomuviljelyssä ei ole välttämättä ajatuksia monimuotoisuudesta. Sitä pystytään harjoittamaan samalla tavalla kuin tehomaataloutta, ainoana erona luonnonmukaiset lannoitteet. Biodynaaminen viljely on kokonaisvaltaisempaa.
Mistä biodynaaminen viljely on lähtöisin?
Rudolf Steiner antoi ideoita ja alkuimpulssin. Hän oli edelläkävijä monella eri alalla. Biodynaaminen viljely onkin vain yksi sivujuonne hänen opeilleen. Steiner piti 1924 maatalouskurssin, jolla hän tarkasteli viljelyyn liittyviä asioita. Steiner muun muassa sanoi, että pidemmällä aikavälillä mineraalilannoitettu maa tulee köyhtymään ja ruoan ravintoarvo laskee. Tästä on nykyisin tutkimustuloksiakin.
Mitä biodynaamisessa viljelyssä käytetyt niin sanotut preparaatit ovat?
Preparaatit ovat hyvin kiistanalaisia. On asioita, jotka vaikuttavat niin huuhaa-jutuilta, että niiden perusteella sitten tuomitaan koko biodynaaminen viljely. Esimerkiksi kasveilla täytettyjä naudan sisäelimiä haudataan maahaan sekä pidetään eri paikoissa. Humuspreparaatti on esimerkiksi lehmän kakkaa, jota laitetaan lehmänsarvessa pellolle. Rudolf Steiner puhui sen kosmisista vaikutuksista talven aikana. En tiedä, onko sitä juuri tutkittu. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sen mikrobiologinen puoli on.
Liittyykö astrologia biodynaamiseen viljelyyn?
On paljon teorioita siitä, miten astrologia, planeetat ja koko kosmos vaikuttavat kasvin kasvuun ja käyttäytymiseen. On olemassa kalenteri tätä varten, tätä varten on olemassa kalenteri, jota seurataan mahdollisuuksien mukaan.
Miten biodynaamista viljelyä voi opiskella?
Pohjoismaissa toimii tällä hetkellä BING-opintopiiri. Kerran kuussa alasta kiinnostuneilla on tapaaminen jossain Pohjoismaassa biodynaamisella tilalla. Koulutusohjelma on kolmevuotinen. En tiedä asiasta niin kovin tarkkaan. Aikaisemmin biodynaamista viljelyä pystyi opiskelemaan Helsingissä Snellman-korkeakoulussa.
Mitä biodynaamisuus vaatii viljelijältä ja viljely-ympäristöltä?
Viljelijältä se vaatii omistautuneisuutta ja tietynlaista suhdetta luontoon. Täytyy olla ammattiylpeyttä ja halu tehdä asiat hyvin eikä tarkoitus vaan päästä helpolla.
Luonnolta viljely vaatii tietynlaisen tasapainon. Oikeaa biodynaamista viljelyä ei mielestäni – tämä on mielipideasia – voi harjoittaa laakeilla pelloilla, vaan eri ekologisten elementtien tasapainon pitäisi vallita ympäristössä. Sikäli meillä on hienosti Majvikissa monimuotoisuutta – on peltoa, metsää, pensaita ja vähän sitä sun tätä. Meillä on pienet peltolohkot, eikä kilometri kertaa kilometri pelkkää peltoa. Monimuotoisuus tuo tasapainoa.
Onko valloilla oleva luomutrendi näkynyt asiakasmäärissä?
Nyt on itseasiassa itse asiassa ollut pieni notkahdus. Voi olla, että ensiksi on ollut buumi ja sitten se on vähän tasoittunut. Ei tässä mitään hätää kuitenkaan ole. Aikasemmin kun marketeissa ei ollut luomutuotteita, niin tilakauppa oli todella suosittu.
Biodynaaminen viljely tähtää monipuoliseen tuotantoon, kun taas luomussa keskitytään usein esimerkiksi vain yhden kasvin viljelyyn. Tällainen systeemi toki mahdollistaa tehokkaammat koneet ja pienemmät tuotantokustannukset. Haaveena olisikin, että pystyisimme hieman kasvattamaan tehokkuutta ja kilpailukykyä.
Olisiko mahdollista, että Suomi voitaisiin ruokkia biodynaamisen viljelyn avulla?
Kyllä se on mahdollista. Se vaatii sen, että lihansyöntiä vähennetään. Useinhan viljellään paljon viljaa ja rehua, jotka syötetään eläimille. Se ruoka voitaisiin syödä itse, jolloin tuotanto olisi tehokkaampaa ja ekologisempaa. Hyvin vakuuttavia tutkimuksia on tehty: esimerkiksi Itämereen valuvia typpipäästöjä saatiin biodynaamisella viljelyllä vähenemään 50 prosenttia, fosforipäästöjä 100 prosenttia, kun taas sato pienentyi 20 prosenttia. Se vaatii omistautuneita ihmisiä ja ylimääräistä vaivaa – tämä ei ole helppoa. On helppoa, että ostat ne väkilannoitteet, laitat ne maahan ja menet kotiin katsomaan Maajussille morsianta.
