Kuluvana vuonna korkeakoulu toisensa jälkeen on tiedottanut suunnittelevansa koulutusohjelmien lakkauttamista ja aloituspaikkojen määrien vähentämistä. Syynä lakkautuksiin on ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaaminen sekä ammattikorkeakoulu-uudistus. Monilla lakkauslistoilla vilahtelevat erityisesti kulttuurialan koulutuspaikat.
Monien lakkautuspäätösten taustalla on Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaansa kirjaama päätös leikata ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Osaltaan leikkauksiin on vaikuttanut myös ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka myötä nykyisten ammattikorkeakoulujen on haettava toimilupansa uudestaan. Nykyiset toimiluvat päättyvät vuodenvaihteessa, ja valtioneuvosto myöntää uudet luvat joulukuussa. Uudet luvat myönnetään muun muassa sen perusteella, kuinka hyvin ammattikorkeakoulut toteuttavat niille lakiin kirjattuja tehtäviä. Yksi näistä tehtävistä on vastata työelämän vaatimuksiin.
Toimilupauudistuksen takia monet ammattikorkeakoulut ovatkin alkaneet viilata strategioitansa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksella tavoitellaan lisää tutkimus- ja kehitystyötä. Ministeriö haluaa myös tarjota työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi vanhoja koulutusohjelmia lakkautetaan ja uusia perustetaan tilalle: esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulu on esittänyt lakkauttavansa ruuhkaiselta kulttuurialalta sekä teatteri-ilmaisun ohjaajan että musiikkipedagogin koulutusohjelmat, mutta ilmoittanut jo kaavailevansa uutta suuntautumisohjelmaa kasvavalle pelialalle.
Toinen keskeinen kohta ammattikorkeakoulu-uudistuksessa liittyy siihen, millä perusteella koulut saavat rahoituksensa. Vanhan mallin mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyi sekä uusien opiskelijoiden saapumisen että valmistuvien opiskelijoiden määrän perusteella. Uudessa mallissa koulut eivät saa lainkaan rahaa uusista opiskelijoista. Sen sijaan jatkossa noin puolet rahoituksesta tulee valmistuvien opiskelijoiden perusteella, ja hieman yli viidennes rahoituksesta määräytyy 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden perusteella.
Jatkossa rahoitukseen vaikuttavat myös esimerkiksi koulujen valmistuneilta opiskelijoilta saama palaute ja valmistuneiden opiskelijoiden työllisyys. Lähes viidesosa rahoituksesta tulee ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistyön perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset EU-hankkeet.
Tiettyjen alojen koulutuksen hävittämistä perustellaan myös pakollisena pahana. ”Kun TAMKin saama valtionrahoitus vähenee 12–15 %, on tehtävä valintoja. On luovuttava joistakin koulutuksista ja vahvistettava jäljelle jääviä”, kirjoittaa Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen blogissaan. Tampereen ammattikorkeakoulussa aiotaan lakkauttaa esimerkiksi kuvataiteen koulutusohjelma.
Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakoulujen nykyisten toimilupien voimassaolo päättyy vuodenvaihteessa, ja koulujen rahoitusmalli muuttuu. Toisessa vaiheessa vastuu koulujen perusrahoituksesta siirtyy valtiolta ja kunnilta pelkästään valtiolle, ja ammattikorkeakouluista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä. Se tarkoittaa, että hajautetun hallinnon sijaan ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä, joissa on vain yksi hallinto.
