Monipuolista mediasisältöä ja kiinnostavia mielipiteitä.
Puheenvuorot-välilehden alle tulevat julkaisut.
Kotona viimein. Hyvä palata takaisin, vaikka suomalaisuus ja sen harmaan vivahteet aina iskevät vasten kasvoja kuin märkä kusinen rätti. Aika tehdä yhteenveto reissusta, suamenkielellä, suamenniemellä ja ukkometsoooo. Päällimmäisenä on tunne siitä, kuinka kaikki loppui liian aikaisin. Seuraava reaktio on se, että onneksi lähdin. Kolmas ajatus on, että harmittaa palata hyvin järjestetystä ja toimivasta opintokokonaisuudesta sekavaan …
Kouluhommat pakkautuvat pullonkaulaan, niin että köhättää. Ja niin tuleekin olla. Sitä aina väliajoin säälii itseään ja kuinka paljon sitä joutuu tekemään hommia, mutta näin ne parhaat biitit irtoavat roskan seasta. Saatat itsekin olla täysi roska, jonka seassa on hyviä napsuja. Täytyy kuitenkin muistaa se tosi asia, ettei pitäisi alkaa kirjottamaan mitään tekstiä, kun ei ole …
Ensimmäinen asia, jonka opiskelija sisäistää, on tapaus nimeltään ”Fresher’s Flu”. Jokainen koulunsa aloittanut saa tuta sen raivon. Itsekään en taudilta säästynyt. Sen raivo tosin oli luokkaa ”kevyesti nälkiintynyt kärppä”, jonka sain selätettyä pysyttelemällä sisätiloissa ja pesemällä kätöset. Itselläni tosin flunssan tunnetta lisää allergia kissoihin, johon itseään alituisesti raapiva ja naamani vieressä nukkuva Wilson ei auta, …
Ensimmäinen viikonloppu sujui asioita hoitaessa: hain opiskelijakortin, tapasin opettajia ja mentoreita sekä Erasmus- ja muita opiskelijoita ja television ykkösvuosilaisia. Seuraavan viikon opettelin koulun tavoille. Paljon tutustumista, pizzan syömistä ja muuta kevyttä. Informaation määrä oli hurjaa ja paljon meni ohi, mutta tuntui siltä, että minusta pidettäisiin huolta, vaikka putoaisin pulkasta. Poliisiakaan ei raskas käyntini kiinnostanut, joten …
Lentolippujen hankinnan jälkeen alkoi ajatus vaihtoon lähdöstä konkretisoitumaan entistä enemmän. Silti en vieläkään ymmärtänyt lähteväni mihinkään. Tai no, ymmärsin kyllä odottaa pahinta, mutta en tajunnut jättäväni kotiani kuukausiksi. Olin hyvässä tilanteessa lähtöä edeltävissä valmisteluissa ja tehtävissä. Matkavakuutus oli hoidettu, Kelan kanssa asiat olivat sujut ja Erasmus-raha oli tulossa, vaikkakin myöhässä. Raha-asiat jännittivät minua eniten. Olin …
Lähtöpäätöksen tehtyäni oli aika valita kolme kohdekoulua, jossa tulisin opiskelemaan syyslukukauden. Tiesin haluavani maahan, jossa pärjäisin englannilla ja minua opetettaisiin hyväntekeväisyyden sijaan. Minä mikään Bono ole! Leikittelin ajatuksella, että olisin pärjännyt Espanjassa tai Italiassa. Maiden kouluissa olisi ollut englanninkielisiä opintojaksoja, muuten olisi pitänyt pärjätä heidän kielellään, joten näille sanoin noup. Irlantia vahvasti harkitsin, kunnes luin …
Moi. Mä oon Ville. 33-vuotias avoliitossa asuva mies, työskennellyt varastoalalla 10-vuotta, masentunut ja viikonloppualkoholisoitunut. Koen sosiaaliset tilanteet ahdistaviksi, mutta lähinnä sen takia, että kynnys ihmisen kohtaamiseen on liian korkea. En myöskään tunnusta mitään Jumalaa tai jumalia, mutta en myöskään osaa todistaa niitä olemattomiksi. Laiskuus vaivaa, varsinkin aivotoimintaa, onneksi penis pelaa, vaikkei sitä ole viety vielä …
Syksy on lempivuodenaikani. Se on itse asiassa melko dramaattinen: luonto hehkuu pienen hetken väriloistossa ennen kuin karistaa kuolleet osat pois ja käpertyy talvipuulle. Kaihomielistä ja haikeaa – yksi ajanjakso loppuu. Mutta aina vanhan tilalle tulee jotain uutta. Syksy on täynnä uutuuden jännitystäkin. Koululaisilla ja opiskelijoilla on alkanut uusi lukuvuosi, kesälomalta töihin palaavat jaksavat taas puurtaa. …
Antti Hurskainen kirjoitti esseen, jossa vertasi Koko Hubaran Ruskeat tytöt ja Timo Hännikäisen Lihamylly-teosta, ja koki vertaavansa ”kahta ääripäätä.” Hurskainen itse mahdollisesti uskoo olevansa puolueeton osapuoli, siinä mukavasti keskellä seisova tolkun ihminen, joka huomioi molempien kannat ja nyökyttelee ymmärtäväisesti. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaksi ääripäätä. Timo Hännikäinen on rasistisista ja sovinistisista lausunnoistaan tunnettu valkoinen mieskirjailija, joka kirjoittelee …
Nuorimmat videobloggaajat ovat vain seitsemänvuotiaita. Se kuulostaa huolestuttavalta, mutta ehkä kaikkea ei pidä kieltää ensimmäisen intuition perusteella, kirjoittaa Johannes Mollberg kolumnissaan. Vlogit eli videoblogit ovat puhututtaneet jo monta vuotta. Aikuiset ympäri suomen ihmettelevät nuoria, jotka puhuvat kameralle arkipäiväisistä asioista ja keräävät satoja tuhansia katsojia. Mediatalot ihmettelevät aamupalavereissaan miten tähän ilmiöön pitäisi suhtautua. Mediatalot pohtivat, pitäisikö …