Roihuvuoressa on jännitetty tänä keväänä jälleen säätä. Syynä siihen on Suomen suurin koristekirsikkapuuesiintymä ja sen kukintaan liittyvä juhla, hanami. Sään seuraaminen ja siihen liittyvät tilastot auttavat juhlan ajoituksessa, mutta järjestäjät luottavat enemmän kokemukseen. Tänä vuonna juhla osuu Helatorstaihin, ja parhaaseen kukintaan.
Hanami tarkoittaa kirjaimellisesti kukkien katselua. Japanissa hanami on yksi vuoden tärkeimmistä juhlista ja kansallinen eväsretkipäivä. Voisi kuvitella, että siinä vaiheessa kun Suomessa juhlitaan, japanilaisilla olisi jo juhlat ohi. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, sillä Japaniin mahtuu monta ilmasto- ja kasvuvyöhykettä. Eteläisimmässä Japanissa kirsikkapuut kukkivat jo maaliskuussa, mutta pohjoisin saarista, Hokkaido, sijaitsee samalla havumetsävyöhykkeellä kuin Suomi. Suomen japanilaiset pääsevät siis juhlimaan hanamiaan vain muutaman päivän erotuksella kotimaansa juhlapäivästä.
Roihuvuoren kirsikkapuisto sai alkunsa japanilaisen kauppiaan Norio Tomidan ideasta, että Helsingissä asuvat ja toimivat japanilaiset yrittäjät voisivat lahjoittaa perheineen puita kaikkien yhteiseksi iloksi ja juhlan aiheeksi.
Kirsikkapuut ovat vallanneet Roihuvuoren vesitornin alaisen rinteen Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmasta. Valtalajike on Prunus Sargentii, jota löytyy puistosta 152 kappaletta. Yhteensä puita on alueella jo 240. Puihin tulee vähemmän luumarjaa kuin syötäväksi kasvatettuihin lajikkeisiin, mutta kyllä niitä voi maistaa. Roihuvuoren kyläpäällikkö Otto-Ville Mikkelän mukaan viimeisenä kukkivissa Amanogavoissa on ihan hyvän makuinen kirsikka. Amanogavoja löytyy viisi koulun puolelta kenttää.
Perinteisesti kirsikankukat ovat alkaneet kukkia, kun peräkkäin on sattunut kolme keskilämmöltään yli 10-asteista päivää. Tähän sääntöön löytää heti poikkeuksen vilkaisemalla huhti-toukokuun vaihteen lämpötiloja. Vaikka monin paikoin päivällä on päästy reilusti yli kymmenen asteen, illat ovat olleet kylmiä, kun sade on painanut lämpötiloja alas. Säähän ei siis voi täysin luottaa. Sen sijaan tilastoihin ja kokemukseen voi. Mikkelä on kerännyt sekä kukintojen että juhlien ajankohdat talteen vuodesta 2008 saakka.
Vuonna 2008 hanamia juhlittiin Roihuvuoressa vielä pienimuotoisesti, mutta siitä se sitten lähti. Vei kolme vuotta läheltä piti -tilanteita ennen kuin juhla vuonna 2012 osui kohdalleen. Ensin juhlittiin päivää liian aikaisin, ja kahdesti herkät kukat ehtivät varista juuri ennen hanamia. Vuodesta 2012 eteenpäin hanamin juhlinta on sitten ollut sitä itseään, eli kukkien katselua.
Juhlan ajankohta siis päätetään joka vuosi etukäteen aikaisempien tilastojen ja vallitsevan sään perusteella. Kyseessä on valistunut arvaus, ja joka vuosi mukana on myös ripaus onnea.
Syy, miksi juhlia ei voi vain pistää pystyyn, löytyy juhlan ohjelmistosta. Esiintymislava täytyy rakentaa, esiintyjät varmistaa, vapaaehtoiset työntekijät rekrytä ja niin edespäin. Sitten laitetaan peukut pystyyn ja toivotaan. Parapara- ja butoesityksistä, origameista, teetaiteesta ja musiikista nautitaan tänä vuonna kirsikankukkien kera.
Sää näyttelee isoa osaa siinä milloin kukat kukkivat, mutta myös paikan päälle saapuvan ihmisjoukon juhlamielessä. Vuoden 2015 hanamiin on Facebookin kautta ilmoittautunut saapuvaksi 11 000 juhlijaa. Ennustajasta riippuen uumoiltiin, että helatorstaina saattaa joko hieman ripsiä vettä tai paistaa aurinko. Vaikka lämpötila olisi yli plus kymmenen asteen, kannattaa juhlaan tavallisesti varustautua takilla ja hyvillä kengillä – varsinkin, jos meinaa uskaltautua mahdollisesti kostealle nurmelle. Hanami ei ole eväsretkipäivä ainoastaan Japanissa.
