Moni Metropolian opettaja osallistuu aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin, jotka eivät aina välttämättä opiskelijalle suoraan näyttäydy opintojen arjessa. Mitä hyötyä siitä opiskelijalle sitten on, jos opettaja “huitelee hankkeissa”? Viestinnän lehtori Katri Myllylä kertoo.

Metropolialaiset Patrick Ausderau ja Katri Myllylä Tallinnassa hanketyöpajan kouluttajina.

Metropolialaiset Patrick Ausderau ja Katri Myllylä Tallinnassa hanketyöpajan kouluttajina.

Toimin opettajana ja opettajatutorina viestinnän tutkinto-ohjelmassa ja iso osa työajastani on varattu digitaalisen viestinnän, graafisen suunnittelun ja 3D-visualisoinnin ja animoinnin opiskelijoiden kanssa toimimiseen.

Lehtorin työnkuvaan kuuluu usein paljon muutakin, sellaista, mikä ei välttämättä näy suoraan oman tutkinnon opiskelijoille. Joskus opiskelijat ovatkin ihmetelleet, miksi maikat ovat mukana jossain ihme hankkeissa.

Ammattikorkeakoulun toimintaan kuuluu tutkinto-opetuksen ohella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), mikä toteutuu esimerkiksi erilaisena hanketoimintana.

Olen mukana toisena Metropolian edustajana isossa kansainvälisessä Creative Classroom kumppanuushankkeessa, joka alkoi jo syksyllä 2014 ja päättyy elokuussa 2016. Hankkeen puitteissa olemme järjestäneet koulutusta virolaisille perusopetuksen opettajille ja osaltamme pyrkineet antamaan osallistujille lisäeväitä oman toimintansa kehittämiseen.

Kyseessä ei siis ole hanke, joka olisi suoraan integroitu Metropolian opetukseen, vaikka tällaisiakin projekteja on toki paljon. Monesti opiskelijat saattavat olla lähes tietämättään mukana hankkeiden käytännön toiminnassa, nauttien vain ainutlaatuisista opintojaksototeutuksista tai monialaisista projekteista.

Yksittäiset opiskelijat voivat myös joskus päästä antamaan oman panoksensa isompiin hankkeisiin varsinaisen hanketyön merkeissä ja räätälöidysti opinnollistaa projektiin osallistumisensa osaksi tutkintoaan. Erilaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin Metropolian laajasta TKI-toiminnasta voi tutustua esimerkiksi Tikissä-blogissa.

Kuinka hankkeeseen osallistuminen on omille opiskelijoilleni näyttäytynyt?

Ei varmaan suoraan juuri mitenkään muutoin, kuin että välillä olen ennakkoon ilmoitellut tutoroitaville, että olen tietyt päivät toisaalla, tai kehottanut esimerkiksi opinnäyteohjattaviani tai opintojaksoilleni osallistuvia pitämään sovituista ajoista huolella kiinni, koska jossain vaiheessa vuotta olen erityisen kiireinen.

Vaativat hankkeet voivat joskus tuottaa pientä lisästressiä osallistuville opettajille. Tasapainoilu hanketoiminnan ja varsinaisen opetustyön välillä on ajoittain kinkkistä.

Uskon kuitenkin, että huolellisen ennakkosuosittelun ansiosta hanketyöstäni on ollut ”omilleni” hyvin vähän, jos ollenkaan, erityistä harmia tai vaivaa. Pitäähän korkeakoulutyöskentelyssä niin lehtoreiden kuin opiskelijoidenkin tehdä aikataulusuunnitelmia ja muutoinkin harjoittaa projektinhallintataitoja.

Oikeastaan koen, että toiminnasta on välillistä hyötyä opiskelijoilleni. Hankkeen työpajoista olen napannut käyttööni joitain pieniä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia sekä muita opetusta elävöittäviä elementtejä.

Yksi keskeinen anti hanketoimintaan osallistumisessa on omaan opettamiseen ja opettajuuteen liittyvät pohdinnat ja oman työn kriittinen tarkastelu.

Kun olemme tehneet yhteistyötä kansainvälisellä kokoonpanolla, olen saanut vaihtoehtoista perspektiiviä toimintaani. Olen tunnistanut hyviä ja toimivia käytänteitä sekä poiminut vinkkejä omien opetusten kehittämiseen. Uskoisin, että tämän kokemuksen kanssani jakaa moni muukin hankkeissa mukana ollut opettaja.

Opetustyössä kun on hyvä välillä ajatuksia tuulettaa ja pohtia, voisiko asiat tehdä toisin. Onhan se mukavampaa myös opiskelijoille, jos maikka ei vedä “aina niitä samoja kalvoja” vaan jaksaa päivittää omaa osaamistaan ja olla innostunut yhdessä opiskeltavista asioista.

Hankekokemuksia ja tuloksia jalkautetaan opettajien kesken, jolloin mahdollisuudet välilliseen hyötyyn edelleen lisääntyvät. Hankkeet ovat myös yksi keino verkostoitua. Projektin päätyttyä verkostot eivät välttämättä katoa vaan voivat poikia lisää yhteistyötä niin Metropolian sisällä kuin eri organisaatioiden välillä, myös kansainvälisesti.

Mahdollisesti se näkyy myöhemmin suoraan opiskelijoille opintoihin integroituina uusina, ainutlaatuisina yhteistyökuvioina.

Ja onhan se ollut aina mukavaa palata reissuilta luokkaan aktiivisten, luovien ja ennakkoluulottomien medianomiksi opiskelevien seuraan, kun esimerkiksi palautekeskusteluja ei ole tarvinnut käydä “lennosta” ihan itselle vieraalla kielellä jonkin käännösohjelman turvin.

 

Lisätietoja eli lyhyet Creative Classroom hankkeen kuvaukset suomeksi ja englanniksi.