Kadulla, bussipysäkillä, uimarannalla, kaupan edessä, puistossa nurmikon seassa… Suomessa vuoden aikana poltettujen tupakoiden tumpit riittäisivät peittämään Senaatintorin puolentoista metrin paksuisella kerroksella.
Vuosittain maailmassa poltetaan biljoonittain tupakkaa. Tumpeista kolmasosan arvioidaan jäävän maahan roskaksi. Savukkeiden tumpit eivät ole vain esteettinen haitta, vaan ne kuormittavat ympäristöämme tuhoisasti.
Keskimäärin yhden tupakantumpin hajoaminen kestää 1,5 vuotta makeassa vedessä ja noin kolme vuotta merivedessä. Tumppi säilyy luonnossa arvioiden mukaan 12–20 vuotta. Tänä aikana muutaman sentin mittaisesta pötköstä vapautuu ympäristölle haitallisia kemikaaleja, kuten lyijyä, nikotiinia ja kadiumia. Selluloosa-asetaatista valmistettu filtteri ei maadu, vaan pilkkoutuu pieniksi mikromuovipalasiksi, joita on löydetty myrkytykseen kuolleiden lintujen, kalojen ja valaiden ruuansulatuelimistöstä. Myrkytysoireita saavat myös monet pienet lapset ja lemmikit napsiessaan tumppeja kadunvarsilta.
Vuonna 2011 tehty tutkimus osoittaa käytännössä tumppien myrkyllisyyden. Litraan vettä sekoitettiin yksi poltetun tupakan tumppi, JA neljässä vuorokaudessa liuoksessa lilluvista kaloista kuoli puolet. Riskittömiksi ei todettu polttamattomiakaan filttereitä – niitä tarvittiin litraan vettä 5-13 kappaletta, jotta kalat kuolivat.
Vuosittain ympäristöön jää maailmanlaajuisesti noin 4,5 biljoonaa tonnia tupakantumppeja. Tupakantumpit ovat ympäristöuhka. Vakava ja täysin turha.
Tupakoitsija – miten perustelet itsellesi tumpin heittämisen maahan?