Suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola aloitti toimintansa kesäkuussa Lapinlahden kulttuurihistoriallisissa maisemissa. From Waste to Taste -kiertotaloushanke taistelee ilmastonmuutosta ja ruokahävikkiä vastaan.
Suomalaiset kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin jopa 120-160 miljoonaa kilogrammaa vuodessa. Se tekee noin 20-30 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohti. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy roskiin tai biojätteeksi. Vaikka suurin osa hävikistä tulee kotitalouksista, kortensa kekoon kantavat myös kaupat, teollisuus sekä ravitsemuspalvelut.
Ruokahävikkiä vastaan on taistelu maailmalla perustamalla hävikkiruokaravintoloita. Euroopastakin niitä löytyy jo useita, esimerkiksi Amsterdamissa toimiva In Stock sekä Kööpenhaminassa kansalaisia hävikkiruoalla ruokkiva Rub & Stub.
Suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola avasi ovensa kesäkuussa 2016 Michelin-kokki Markus Aremon johdolla. Yleisökilpailun avulla nimensä saanut Ravintola Loop taikoo hävikkiruoasta gourmeeta, samalla työllistäen työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria, maahanmuuttajia sekä pitkäaikaistyöttömiä.
From Waste to Taste -kiertotaloushanke taistelee ilmastonmuutosta sekä ruokahävikkiä vastaan. Hanke sai Euroopan sosiaalirahaston tukea kahden vuoden ajaksi ja lisärahoitusta on haettu joukkorahoituksella. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa avattiin hävikkiruokaravintola Loop. ”Samaan aikaan kun heitämme tonneittain ruokaa roskiin, ruoka-avun tarvitsijoiden määrä ja leipäjonojen pituus kasvavat. Ravintorikkaalla ruoalla pitäisi ruokkia ihmisiä”, toteaa hankepäällikkö Johanna Kohvakka. Kohvakka sai idean hävikkiruokaravintolan perustamiseen työskennellessään vapaaehtoisena organisoimassa hävikkiruokatapahtumaa.
”Prosessin tehostamisen pääidea on se, että kauppias voi ilmoittaa meille koska tahansa soittamalla, tekstiviestillä, netissä tai mobiiliaplikaatiolla, kun hänellä on noudettavissa olevaa ruokaa. Tämän jälkeen ruoat lajitellaan ruoankierrätyskeskuksessa, ja parhaista ruoanvalmistukseen soveltuvista raaka- aineista luova kokkimme loihtii herkullisia, korkealaatuisia ravintola-annoksia. Osa tuotteista lahjoitetaan suoraan ruoka-aputoimijoille. Yli jäävästä ruoasta tehdään säilykkeitä tai eläinten ruokaa ja ainoastaan ravinnoksi kelpaamattomat elintarvikkeet kompostoidaan tai toimitetaan energiantuotantoon.”
Ideoimisen jälkeen Waste to Taste -hanke käynnistyi vauhdilla. Kohvakka kertoo S-ryhmän lähteneen mukaan, ennenkuin muita toimijoita ehdittiin edes kosiskella ottamaan osaa. Hankkeessa on myös mukana joitakin tukkutoimijoita, jotka tuovat raaka-aineensa itse, mutta pääsääntöisesti hanke kustantaa ruoan logistiikan ravintolan tuloilla.
Suomesta löytyy myös useita applikaatioita, joilla pyritään hyödyntämään ylijäämäruokia. Esimerkiksi ResQ-sovelluksen kautta voi noutaa lounastarjoilulta jäljelle jääneitä annoksia. Tarjoilun päätyttyä jäljelle jääneet annokset nostetaan välittömästi kylmään, jonka jälkeen palvelun käyttäjät voivat tilata annoksia sovelluksen kautta. Ravintolat pakkaavat annokset valmiiksi ja asiakas hakee ruoan itse kyseisestä ravintolasta. ”Sen sijaan, että menisi kaupan kautta kotiin kokkaaman päivällistä, voi hakea valmista ruokaa kotimatkalla melkein raaka-aineiden hintaan”, kertoo hankkeen vetäjä, ResQ:n toimitusjohtaja Tuure Parkkinen.
Hävikkiruoasta valmistettu annos (kuva From Waste to Taste -hankkeen nettisivuilta)
Toinen samalla periaatteella toimiva sovellus on nimeltään Lunchie. Sovelluksen avulla käyttäjä näkee reaaliajassa ravintoloiden valikoiman joko selkeän listan tai Lunchie-kartan avulla.
Vaikka Suomessa on otettu isoja harppauksia oikeaan suuntaan hävikkiruoan hyödyntämisessä, paljon on vielä tehtävissä. ”Ruokahävikistä puhuminen mahdollisimman monessa mediassa on tärkeää, jotta teemasta tulee tuttu. Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joten tärkeintä on saada jokainen miettimään asiaa omalla kohdallaan. Suomessa tilanne ei ole kuitenkaan niin paha kuin esimerkiksi USA:ssa, jossa joidenkin arvioiden mukaan jopa 40-50% kaikesta tuotetusta ruoasta joutuu hävikkiin. Tekemistä silti riittää meilläkin”, tiivistää From Waste to Taste -hankepäällikkö Johanna Kohvakka.
