Ensimmäinen viikonloppu sujui asioita hoitaessa: hain opiskelijakortin, tapasin opettajia ja mentoreita sekä Erasmus- ja muita opiskelijoita ja television ykkösvuosilaisia. Seuraavan viikon opettelin koulun tavoille. Paljon tutustumista, pizzan syömistä ja muuta kevyttä. Informaation määrä oli hurjaa ja paljon meni ohi, mutta tuntui siltä, että minusta pidettäisiin huolta, vaikka putoaisin pulkasta. Poliisiakaan ei raskas käyntini kiinnostanut, joten ei tarvinnut heille lyhyestä pestistäni ilmoittaa.
Kampushenkeä kuin telkkarista, paitsi, että puuttui ne jenkkifudisjoukkueen takkeihin sonnustautuneet kovikset, jotka puristelevat cheerleadereita ja hakkaavat nörttejä.
Ensimmäisenä maanantaina teimme kierroksen Penryn kampuksella lähinnä katselemassa paikkoja, joissa tulisimme opiskelemaan. TV-studioita oli yksi suurempi ja pari pienempää ja kaikkialla tuoksui uutuus. Kampuksen päärakennukset sijaitsivat kukkulan päällä, kun taas eri alojen omat pirtit ja koulun asuntolat levittäytyivät rinteelle kuin lakana. Kaikki rakennukset olivat isossa omassa ryppäässä, jossa koko ajan kulkee opettajat ja opiskelijat yhtä matkaa ympäriinsä. Alueella on paljon nurmikoita, istuimia ja kahviloita, joissa viettää aikaa ennen seuraavan tunnin alkua. Kampushenkeä kuin telkkarista, paitsi, että puuttui ne jenkkifudisjoukkueen takkeihin sonnustautuneet kovikset, jotka puristelevat cheerleadereita ja hakkaavat nörttejä. No, aina ei saa kaikkea.
Ensimmäinen vierailijaluento oli Game of Thrones -painotteinen. Sen piti Ashley Bond -niminen mies, joka on toiminut kamera-assistenttina sarjan kuvauksissa. Itse en suuri GoT-ihminen ole, enkä ole vieläkään aloittanut sarjan katsomista, mutta ehkä tämä antoi pientä kipinää aloittaa joskus. Parhaiten mieleeni jäi luennon loppupuoli, jolloin hän kertoi kokemuksistaan Locke-elokuvan kuvauksissa, josta pidin suuresti. Jos ei Locke ole tuttu, ota Google käteen, senkin pyllyrätti. Itsekin olen kuvannut liikkuvasta autosta, mutta en useita tunteja sen ulkopuolella roikkuneena.
Myöhemmin viikolla oli luento, jossa vierailijana oli James Henry, joka on kirjoittanut erilaisia brittiläisiä lastenohjelmia, kuten Late Lampaan, Puuha-Peten lisäksi Ponille Kyytiä -ohjelmaa. Isoin vierailija oli Christopher Vogler, joka on kehittänyt elokuvissa käytetyn The Hero’s Journeyn. Luento keskittyi paljon käsikirjoitussysteemiin ja sen toimintaan, josta olin ennestään kuullut tarpeeksi. Olisi ollut mielenkiintoisempaa kuulla enemmän siitä, miten hän systeeminsä kehitti. Siitäkin huolimatta kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen vierailu
Yhtäkkiä jalkojemme alla oli kymmenen metrin pudotus kivikkoon, jolloin hieman polvet tutisivat.
Tässä vaiheessa, ennen kun koulu oli kerennyt edes alkamaan, oli jo näin kovia vierailijoita ollut. Enkä voi kuin kuvitella, miten tämä olisi mennyt Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Me emme ole vieläkään tavanneet edes Madventuresin Rikua ja Tunnaa, jotka meille jo aikoja sitten luvattiin, perrrrkele!
Kouluun liittyvän puuhan ohella tein reissun Gylly Beachille, joka varsinkin lämpiminä ja selkeinä kesäpäivinä on suosittu vierailukohde, jonne ei ole keskustasta kuin muutaman minuutin kävelymatka. Siellä oli tapaaminen muiden Erasmus-vaihtareiden kera, jossa vaihdettiin kuulumisia ja opiskelijoiden kotimaastaan tuomia herkkuja. Itse toin tyypilliset Fazerin siniset ja salmiakit, koska olen kaljapierusuomisataturisti.
Sitten oli aika leikin, ahdisti minua vanhaa miestä. Tuli kertoa jotain Britanniasta hiekkaveistoksella ja löytää viereiselle rannalle ottamaan selfie. Jälkimmäistä varten lähdimme islantilaisen vaihto-oppilaan kanssa samoamaan viereiselle Castle Beachille. Kokeilimme oikaista. Yhtäkkiä jalkojemme alla oli kymmenen metrin pudotus kivikkoon, jolloin hieman polvet tutisivat. Selvisimme kuitenkin ehjin nahoin ottamaan sen tehtävän vaatiman selfien. Mitäpä ei reilu kolmekymppinen mies tekisi selfien eteen.
Pari pointteria islantilaisesta, jonka nimeä en nyt edes muista: hän toi kuivattua kalaa tarjolle rannalle. Kuulostaa typerältä tuoda kuivakalaa haisemaan rannalle, josta irtoaa se yksi helppo vitsi, jonka sinäkin kykenet varmaan päässäsi keksimään, ettei sitä tähän tarvitse selventää. Outoa kyllä, se kala oli helvetin hyvää! Vähän kuin kalakeittoa imeskelisi! He eivät Islannissa edes dippaa sitä mihinkään muuhun kuin voihin. Oli myös hauska kuulla, että se viikinkihuuto, mitä he urheilutapahtumissa tekevät, on jo Islannissa melko kornia ja nöyryyttävää pullamössökansan puuhaa.
Keskiviikkona oli luento koulun psykologeilta ja muilta, jotka auttaisivat, jos koulunkäynti kävisi liikaa päälle maailman romahtaessa ylle. Seuraavaksi saimme tietää, että oli erilaisia editointiohjelmia ja muita kursseja olemassa, sekä tutustuimme kampuksen kirjastoon.
Keikan aikana myös kosin häntä.
Tutustumisviikon jälkeen tulisin lyöttäytymään yhteen muiden kakkosvuosilaisten kanssa. Muun ajan tutustuin Falmouthin keskustaan, pyörin kaupoissa ja kahviloissa, perus turistipuuhastelua.
Tällä hetkellä tunnen itseni enemmän turistiksi kuin opiskelijaksi.
Torstai ja perjantai ensimmäisestä viikosta jäivät minulta välistä, sillä lensin lomamatkalle Bulgariaan viettämään elämäni parasta iltaa Devin Townsend Projectin keikkaa todistaessa. Kyseisen lipun sain viime vuonna synttärilahjaksi tyttöystävältäni. Keikan aikana myös kosin häntä. Nyt hän on kihlattuni.
Ja seuraavaksi tällä kanavalla kuulette Devin Towsendin kappaleen “Life”.
Life is learning and dying, mostly in that order
In the first weekend I took care of different school related things. I got my student card, met my teachers and mentors and other people like Erasmus students and the TV freshers. I spent the weekend and next week with other new students learning about the school and what it is like to study here. Lots of new people, pizza and other lowbrow things. So much new information that I couldn’t handle it all but I did get the feeling they are going to take care of me if I got left behind. Even police didn’t care what I was doing in the country on my rather short trip.
Campus spirit straight from the TV!
In the first Monday we did a tour in Penryn Campus to see the facilities. Everything was new, there was a big TV studio and couple smaller ones but you could smell the unused freshness. On top of the hill there is the main buildings with library and cafeteria and such and in the way down of the road was different school departments and dorms. All in the big pile of school campus atmosphere with teachers and students passing by. Lot of grass, chairs, places to get food to spent the time before the next lecture starts. Campus spirit straight from the TV! Only thing what was missing was those American football jackets wearing jocks who grabs fistful of cheerleader ass while beating nerds. Well, you don’t get everything you want in life.
On Monday evening there was a guest speaker. He was Ashley Bond who was a camera assistant in the Game of Thrones series. I’m not a big GoT guy myself and still I haven’t started watching it but maybe this makes me start it some day. The highlight for me was when he talked about the movie Locke which I did like. I’ve shot stuff from the car: thugs, drive-by style, dangerous streets of Southern Finland’s suburbs – but not on the outside of the car in freezing cold for hours.
I did bring Finnish chocolate and salt liquorice because I’m a hacky and predictable Finn.
Later that week we had another guest. He was James Henry who’s a screenwriter behind many different British kids shows such as Shaun the Sheep and Bob the Builder and also Smack the Pony. The biggest guest was Christopher Vogler who has invented the Hero’s Journey. His lecture was mainly about the Hero’s Journey screenwriting structure and how it works. There was nothing new for me because I already knew about that. I would have been more interested about the history of how he invented the damn thing. Nonetheless, it was interesting lecture. So far the level of guest speakers when the school hadn’t even started was astounding. In Metropolia University of Applied Sciences we lack this kind of contact from the real industry which is a shame.
On Tuesday we talked about pitching an idea which wasn’t anything new for me. We had an assignment to pitch an idea which we would then present on Friday when I wasn’t in the school. Then we left to Gylly Beach which was popular place at least when the weather was nice. It takes only couple of minutes from the town to get there. We had a meeting with other Erasmus students there. We ate food and snacks that students brought from their home countries. I did bring Finnish chocolate and salt liquorice because I’m a hacky and predictable Finn.
Suddenly we find out there was 20-30 feet drop to the pointy rocks underneath us.
We had couple of easy puzzles like sand sculpturing and orienteering around the beach area. One task was to get selfie from the other beach. I went to the Castle Beach with a student from Iceland. We tried to take the shortcut, but that was a mistake. Suddenly we find out there was 20-30 feet drop to the pointy rocks underneath us. We survived and got the damn selfie with some old people.
The Icelandic fellow was interesting one but I can’t even remember his name. He brought dried fish as a snack. Fish smells on the beach… Too easy joke. Weirdly enough, the dried fish was good! It was like sucking fish soup! They don’t even dip it anything other than butter. Also, he said that the Viking war chant which made Iceland famous in last UEFA European Championship is totally corny and humiliating already.
In the middle of the gig I proposed to her and now we are engaged.
On Wednesday we had lecture from school’s psychologists and people like that who would help pupils if the stress and workload gets too heavy. Then we learned about different courses for editing softwares that students can book and we also explored the library. After this week I left the Freshers and joined the second year students. On my spare time I hang around in town centre in stores, pubs and cafes like an dirty ignorant tourist would do. I still feel I’m more a tourist than a student yet.
I left the country on Wednesday evening so I couldn’t be at school for the rest of the week. I had a holiday and a gig coming. Last birthday I had concert tickets as a gift from my girlfriend. I flew to Bulgaria to have a best night of my life with my girlfriend and Devin Townsend Project’s gig in Plovdiv. In the middle of the gig I proposed to her and now we are engaged.
Life.
