Helsingin saunakulttuurilla menee paremmin kuin koskaan. Vuonna 2016 avatut Löyly ja Allas Sea Pool ovat tuoneet modernin tuulahduksen ikiaikaiseen yleisten saunojen perinteeseen. Mutta miten perinteisempi sauna pitää pintansa digiajan designsaunan rinnalla?
Kallion ja Sörnäisten välistä löytyy hohtava ovi jonka yllä leijuu höyryä. Pimeässä talvi-illassa hohkaa punainen Sauna-kyltti, pihalla istuu miehiä ja naisia pyyhkeet päällä. Nuoremmalla osastolla on käsissään olutta ja jalat paljaana pakkasilmassa. Veteraanisaunoja Juhani Lehtiranta kuitenkin varautuu Crocs-kengillä ja vissyvedellä.
“Usein tulee saunottua nelisen tuntia, jona aikana tulee juotua neljä ja puoli litraa vettä – siitä huolimatta paino putoaa puolitoista kiloa saunassa.” Juhani on Kotiharjun Saunan vakioasiakkaita: kolmesta neljään kertaan viikossa hän kävelee saunomaan Kotiharjuun. “Sen jälkeen oikeestaan kun mä muutin tähän, ni mä en oo juuri ikinä käyny himassa suihkussa.”
Kotiharjun Sauna on ollut toiminnassa vuodesta 1928, ja monta vuotta se oli myös Helsingin viimeinen puulämmitteinen yleinen sauna. Sitten tuli Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian rakennuttama Löyly.
“Jokuhan se sano sillon kun ne oli tulollaan että nyt te menetätte asiakkaita”, kertoo Kotiharjun monivuotinen kassatyöntekijä Lilli Kaljunen. Pelottelusta huolimatta Kotiharjulla ei uusia tulokkaita säikähdetty, ja lopputulos vaikuttaa olleen positiivinen myös perinnesaunalle.
“Henkilökohtainen mielipide on että tää tuo lisää vaan asiakkaita, saunakulttuuria tunnetuksi ja meitäkin samalla tunnetuksi.”
Helsingissä kävi vuonna 2017 yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista turistia, 15% enemmän kuin edellisvuonna. Turisteja houkutellaan Helsinkiin muun muassa suomalaisella muotoilulla, luonnolla, hiljaisuudella – ja saunalla. Kotiharjun Sauna on myös turisteille tuttu, mutta Löyly tuntuu olevan heitä varten rakennettu.
Koivusta rakennetut pinnat ja koko rakennuksen design-arkkitehtuuri on mietitty Suomi-brändiä silmälläpitäen. Heti tiskiltä saa juotavaa hanasta, vierestä löytyy huipputason ravintola. Mereen pääsee uimaan, mutta myös turistien mielenmaisemaa on mietitty. Löylyssä nimittäin saunotaan uimahousut päällä, sekasaunassa.
Tähän verrattuna Kotiharjun Sauna voi perinteikkyydessään olla ihan suomalaisellekkin saunojalle erikoinen kokemus. Käytössä kuluneet kaapit ja lukuisat seinille ripustetut saunan historiaa juhlistavat valokuvat ja plakaatit tuovat tunnelmaa. Itse saunassa pitää myös osata käyttäytyä. Kovimmat saunojat istuvat korkeimmalle paikalle, “piippuhyllylle”, mutta massiivinen kiuas on ovensuussa lattiatasolla. Siksi etikettiin kuuluu saunaan saapuessa ja poistuessa kysyä piippuhyllyläisiltä: “Laitetaanko löylyä?”. Vakioasiakkaat tietävät tarkkaan paljonko löylyä tarvitaan. Kuvausretken testisaunan aikana selväksi tulee, että Juhani pitää neljän “yhden pilkku kahdenviiden desin” kauhallista optimaalisena.
Helsingin yleisten saunojen ääripäillä on myös kuitenkin paljon yhteistä. Saunat kiinnostavat monia kuvaajia, mutta kameraa ei sisälle niin vain oteta. Kotiharjun Saunassa kuvaajaa ei päästetä itse saunan ja suihkutilojen puolelle, mutta muualla saa kuvata kunhan Lilli on huikannut pukuhuoneeseen varoituksen vakioasiakkaille. Löyly taas pyytää kuvaajaa saapumaan ennen saunan aukeamista, sillä erityisesti turistit saattavat kokea kuvaamisen vaivaannuttavana. Saunaseuraa kuitenkin löytyy aasialaisesta televisiokuvausryhmästä, joka on Löylyssä samaan aikaan työskentelemässä.
Kotiharjun Saunassa toimiva pesijä kommentoi töihin saapuessaan saunan hiljaisuutta. Sivustakatsojalle Kotiharjun tiistai-iltakin vaikuttaa silti kiireiseltä. Vakioasiakkaiden keskinäinen keskustelu täyttää ilmaa, ja vähitellen sisään lappaa lisää ihmisiä. Kourallinen englantia puhuvia nuoria, innostunut pikkupoika isänsä kanssa sekä useita omalle puolelleen suuntaavia naisasiakkaita. Perinteikäs sauna ei tunnu olevan vaarassa modernien haastajien varjossa.
“Ne on sellasia missä saa olla vaan kaks tuntia, ei saa viedä omia juomia ja löylyt on mitä sattuu”, moittii Juhani uusia saunatulokkaita. Vaikka hänellä ei ole aikomuksia vaihtaa vakiosaunaansa, löytyy sentään jotain positiivista sanottavaa Löylystäkin:
“On hienoa että on erilaisia saunoja, koska silloin me voidaan tarjota ihmisille toisenlaisia kokemuksia”.
Kotiharjussa käykin myös paljon asiakkaita jotka käyvät läpi kaikki Helsingin yleiset saunat. Myös Lilli kokee positiivisena että saunat täyttävät erilaisia tarpeita saunakulttuurissa. “Tietenkään mulle ei kukaan sano että teidän sauna oli kolmas tai huonoin. Jos joku sanoo niin saattaa sanoa että tämä oli paras. Uskon että jokaiselle saunalle löytyy se asiakas jonka mielestä se sauna on juuri paras”.
