Mediassa mielenrauhaa luvataan helposti ja nopeasti. Meditointitrendin tohinassa on syntynyt sovelluksia kaltaisilleni kermaperseille, joilla ei ole aikaa tutkia mielen sopukoita muuten. Päätin kokeilla viikon ajan Headspace-appia ja löytää valon.
Maanantai: meditointia 3 min
En ole koskaan (ainakaan tietoisesti) meditoinut, joten valitsen lyhimmän harjoituksen. Pehmeä, brittiaksenttinen miesoletettu ääni pyytää minua olemaan tuomitsematta ajatuksiani ja rentoutumaan. Annan miehelle nimeksi Harry, prinssi Harryn mukaan. Harry pyytää minua ajattelemaan maata jalkojeni alla, ja tajuan ettei jalkani yletä maahan, koska istun liian korkeassa satulatuolissa. Soimaan itseäni tuolivalinnasta ja kolme minuuttia on ohi.
”Haluatko pikaisesti mielenrauhaa? Jo kolmen minuutin rentoutus auttaa”
Tiistai: meditointia 5 min
Koska eilen mokasin tuolin kanssa, päätän pelata varman päälle ja istua sängyn reunalla. Harry toistaa saman kuin eilen: hengitä pari kertaa syvään ja sulje silmät. Älä arvota harhailevia ajatuksiasi, vaan palaa pehmeästi hengityksen tarkkailuun. Teen ikävän huomion kropastani: ryhtini on helkkarin huono. Pinnistelen pitääkseni keskivartalossa edes jonkinmoisen pidon. Lopuksi Harry lohduttaa hunajaisella äänellä: ”Well done”. Tunnen silti olevani onnistunut hänen silmissään. Olenkohan ihastunut Harryyn?
Keskiviikko: meditointia 10 min
Nostan panokset 10 minuuttiin, koska herttuatar Meghankin tekee niin. Harry ohjeistaa ”koko vartalon skannauksen”, jossa keskitytään yhteen kehonosaan kerrallaan. Pierettää. Skannaus tyssää kaulalle, kun tunnen refluksitaudin kuristuksen kurkussani. Alan pohtia pahentuneiden oireiden syytä, joinko aamulla kahvia vai en, söinkö sittenkin hapankaalia, ja että pitäisikö aloittaa lääkitys uudelleen. Yritän palata hengitykseen, mutta lopulta murrun. Pysäytän nauhan ja lähden penkomaan keittiön kaappeja.
”Meditoi kuin Meghan – 10 minuutin rentoutusharjoitus sopii kenelle tahansa”.
Torstai: meditointia 5 min
Olo on yllättävän rento ja mieli valmiiksi löysällä, osittain lievästä krapulasta. Keskittyminen tuntuu luontevalta, kunnes Harry pyytää laskemaan hengityksiä. Sisäänhengitys yksi, uloshengitys kaksi. Jos mieli harhailee, pitää aloittaa alusta. Pääsen kolmeen hengitykseen. Huomaan ajattelevani sähköpostiviestiä, joka piti kirjoittaa eilen. Harjoituksen lopussa Harry antaa luvan ajatella mitä vaan. Huomaan, että keskittymiseni palautuu heti kun minulta ei vaadita mitään.
Perjantai: meditointia 5 min
Omituista kyllä, homma tuntuu menevän hankalammaksi päivä päivältä. Mieli harhailee tolkuttomasti. Harry pyytää taas kärsivällisesti skannaamaan läpi kehon tuntemukset. Sykkeeni on kova, enkä pysty rentouttamaan hengitystäni. Mietin, johtuuko kaikki viimeaikaisista mielen murheista, mutta tiedän etten saisi analysoida sitä nyt. Tekee mieli avata silmät, heilutella jalkoja, keittää kahvia tai tehdä kossuvissy. Yleensä loppua kohden keskittymiseni paranee, mutta nyt en näe syytä jatkaa. Pysäytän nauhan taas.
”Teen juuri niin kuin ei saisi: petyn itseeni.”
Lauantai: meditointia 5 min
Onko huono fiilis merkki kehityksestä? Istuminen tuntuu sietämättömältä. En jaksa olla yhteydessä kehooni. En jaksa jatkuvasti tunnustella ja arvioida. En pysty suhtautumaan neutraalisti ajatuksiin ja ihmisiin, jotka ennen kaikkea herättävät vitutusta minussa. Haluaisin lähteä salille, zumbaan, pumbaan tai mihin tahansa, missä raajoja saa viskoa mielipuolisesti. Harrysta ei ole apua, ja session suorittaminen tuntuu turhanpäiväiseltä. Teen kuitenkin olennaisen havainnon: olen ahdistunut.
Sunnuntai: meditointia 5 min
Olen nukkunut huonosti ja istun bussissa. En jaksa enää optimoida meditointipaikan valintaa. Vastamelukuulokkeet blokkaavat hälinän ja jäljelle jää miellyttävä bussin hurina. Harry johdattaa minut tutuille poluille ja lasken hengityksiä. Nyt pääsen kymmeneen ja aloitan alusta. Julkinen paikka ja ihmisvilinä tuntuu turvallisemmalta kuin oma huone. Mieli on tyynehkö ensimmäistä kertaa, kenties väsymyksestä, mutta kuinkakohan kauan vaikutus kestää?
Itsetuntemusta ei voi ostaa
Mielenrauha ei tullut viikossa. Klikkiotsikoiden lupaukset pettivät minut. Sen sijaan fyysiset kolotukset ja ahdistukset näyttäytyivät uudella tavalla.
Tulin tietoiseksi kipukohdistani, mutta mitä tiedolla pitäisi tehdä? Zen-ohjaaja Marja Tikan mukaan juuri aloittelijalla on taipumus jäädä jumiin omiin ajatuksiin.
”Applikaatiot voivat herättää mielenkiinnon, mutta hyvien tulosten saavuttamiseen vaaditaan usein ohjausta tai ryhmän tukea”, kertoo Tikka.
”Todellisuudessa meditaatio vaatii kärsivällisyyttä ja vaivannäköä tuottaakseen hyviä tuloksia.”
Tikka huomauttaa, että meditointi vaatii myös tietynlaista psyykkistä stabiliteettia ja kykyä keskittyä omaan tekemiseen. En usko, että Headspace tai yksin meditointi on ratkaisu kaltaiselleni keskittymisongelmaiselle. Meditatiiviseen nollatilaan voi päästä myös Lapin vaelluksella, twerkkaamalla tai karaokebaarissa.
Pohdin vaihtoehtoja. Pitäisikö ensin opetella olemaan läsnä omassa elämässä? Istua ryhdissä? Kuunnella oikeasti mitä toinen puhuu? Opetella tekemään ruokaa ilman että jakaa kokemuksen Whatsapissa? Keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Kuoria porkkana.
Artikkelikuva: Unsplash
